keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Huorasatu


Hämeen Sanomat 5.2.2013
Ilkamoiva Huorasatu vapauttaa naisen

Laura Gustafsson: Huorasatu. Ohjaus: Sakari Hokkanen. Lavastus: Outi Herrainsilmä. Valosuunnittelu: Tomi Tirranen. Äänisuunnittelu: Jussi Kärkkäinen. Säveltäjä: Tuomas Hautala. Puvut: Laura Dammert. Kantaesitys Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 31.1.2013.
Neiti Nono (Alina Tomnikov) ja Akan Rontti (Satu Silvo)
(Kuva Terjo Aaltonen)


Nyt Ryhmäteatterissa ilotellaan kunnolla. Ilottelun aihe on sellainen, että herkkähipiäisimpien kannattaa pysytellä loitolla. Etenkin, jos erogeenisten alueiden kuvaaminen ja niistä puhuminen aiheuttavat vaivautuneen olon, saa nyt vaivautua tosissaan.

Jos on valmis katsomaan aikuisten kevätjuhlasatua vailla pyhiä arvoja, saa kokeakseen riemastuttavan ilotulitusnäytelmän. Afrodite ja jälkeläisensä himoitsevat, tulevat petetyiksi, kostavat ja lankeavat.

Laura Gustafssonin Huorasatu etsii ennen kaikkea naisen paikkaa ja asemaa läpi historian. Näyttämölle marssitetaan hahmoja antiikin ja pohjolan eepoksista, Tuntemattomasta sotilaasta sekä nykytodellisuudesta.

Lavastus, kyllä siellä on vagina, jonka läpi tullaan ja mennään. On myös maa maaemoineen ja manala kuolleineen.

Musiikki on kiinteä osa näytelmää, oli sitten kyseessä rokkikukko, karaokelaulaja tai kirkkokaapuun pukeutunut huorakuoro.
Afrodite (Satu Silvo), Penelope (Minna Suuronen) ja kerubit (Aija Pahkala ja Heidi Kirves)
(Kuva Terjo Aaltonen)
Draaman lainalaisuudet saa unohtaa

Aristoteles (Robin Svartström) työnnetään näyttämölle pyörätuolissa – housuitta. Puhuessaan kansalaisille tämä länsimaisen draaman isä kiinnittääkin huomionsa omaan sauvaansa, tarttuu siihen, venyttelee sitä ja ennen kaikkea ihailee vapaan miehen asettaan.

Sitten jostain laukeaa ase ja Aristoteles kuolee. Draaman lainalaisuudet saa unohtaa saman tien, vaikka Aristoteleen tunnistamis-elementtiä myöhemmin huudellaankin.

Suora leikkaus siirtää tapahtumat Ateenasta Suomeen ja Satu Silvon hulvaton karjalaishahmo Akan Rontti aseineen valtaa lavan.

Tästä lähtee juoksutus, jossa näyttelijät heittäytyvät mielettömiin rooleihinsa mitä kummallisimmissa paikoissa ja vaihtavat asuja lennosta.

Richard Gere (Robib Svartsröm) ja Milla (Heidi Kirves)
(Kuva Terjo Aaltonen)
Akateeminen työtön Milla (Heidi Kirves) pestautuu työvoimatoimiston kautta Silvon karjalaishahmon pyörittämään Pimp&Pimp -palveluun. Se välittää huoria ja julistaa, että Kannaksella vittu on iloinen asia.

Näytelmän ensimmäinen puolisko keskittyy huorateemaan ja panee naiset epäilemään oman vaginansa normaaliutta. Näitä pohdintoja on kerätty yleisönosaston kirjoituksista.

Mieskandidaateiksi naisille manataan niin Richard Gereä kuin tavistallaajia.

Toisella puoliskolla mytologian tyypit käyvät kohublondi Afroditen johdolla omia lemmenkisojaan suomalaismaisemaan eksyneenä. 

Sakari Hokkasen ohjaama esitys on ilkamoivan ronski ja siinä on heikkojakin kohtia. Esityksessä on kuitenkin valtava imu. Naurupisteitä löytyy niin näyttelijänilmaisusta kuin tekstistäkin.

Vaikka Laura Gustafssonin Huorasatu-kirjan lukeminen loppuun asti tuotti minulle hieman vaikeuksia, Hokkasen tulkinta siitä ei lainkaan.



1 kommentti:

  1. Tilapäinen blondi - Huorasatu - Madonna ilmestys Pattaya - valokuvanäyttely Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämön lämpiössä lue lisää http://www.keketop.com/

    VastaaPoista