Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Pasi was here

Kuva
Masentunut putkimies Savosta ja kasvu mieheksi Veikko Nuutinen: Pasi was here. Ohjaus: Lauri Maijala. Lavastus; Janne Vasama. Pukusuunnittelu: Niina Pasanen. Valosuunnittelu: Anniina Veijalainen. Äänisuunnittelu: Jani Rapo. Kantaesitys KOM-teatterissa 24.2.2016. Hemmo (Juho Milonoff) matkaa lapsuuteen © Tanja Ahola Hemmo kirjoittaa surunvalittelukorttia, mutta ei löydä sanoja. Lapsuusajan kaveri Pasi on tehnyt itsemurhan ampumalla ja luoti lävistää myös Hemmon maailman. Se vie helsinkiläismiehen Savonlinnan kyljessä olevaan Kellarpellon lähiöön 80-luvulle. Hemmo ei ole kuin muut. Hän on muualta tullut eikä puhu mie-sie-kieltä. Hän asuu äitinsä kanssa, kun muilla on sekä äiti että isä. Lisäksi äidillä ei ole normaalia työtä kuten esimerkiksi Pasilla, jonka isä on putkimies. Lapsen silmin äidin työ yliopistolla ei ole kunnon työtä. Veikko Nuutisen kirjoittama nostalginen matka Taon Taon ja Maija Mehiläisen maailmaan on sukellus pienen pojan mieleen ja siit

Mahdolliset maailmat

Kuva
Mihin se meni se pieni poika? Mahdolliset maailmat ratkoo keski-ikäisen miehen valintoja Mahdolliset maailmat. Käsikirjoitus ja ohjaus Paavo Westerberg. Lavastus: Markus Tsokkinen. Pukusuunnittelu: Pirjo Valinen. Valosuunnittelu: Pietu Pietiäinen. Musiikki ja äänisuunnittelu: Sanna Salmenkallio. Videosuunnittelu: Timo Teräväinen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 17.2.2016. @ Stefan Bremer Paavo Westerbergin Mahdolliset maailmat -näytelmä on keski-ikäisen miehen odysseiaa itseensä. Kirjoittajablokista kärsivä näytelmäkirjailija tekee kriisinsä keskellä aikamatkan niin menneeseen kuin tulevaan. Matka on surrealistinen sukellus todelliseen ja fiktiiviseen maailmaan. Näyttämöllä kaikesta tulee fiktiota. Näyttämön tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Näitä käsiohjelman ohjeita on paikoin vaikea pitää mielessä. Kansallisteatterin lavalla on nimittäin tarjolla houkuttelevasti Westerbergin henkilökohtai

Luonnon laki koskettaa, mutta rientää turhan moneen suuntaan

Kuva
Kari Hotakainen: Luonnon laki. Dramatisointi: Sami Keski-Vähälä. Ohjaus: Milko Lehto. Lavastus: Janne Siltavuori. Puvut: Riitta Röpelinen. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä 27.1.2016. Pertti Sveholm (© Tapio Vanhatalo) Tunnustan heti alkuun, että en ole lukenut Kari Hotakaisen Luonnon laki -romaania. Siispä näyttämötoteutus on neitseellinen kosketukseni tarinaan. Veroja ikänsä kiertänyt pienyrittäjä Rauhala ( Pertti Sveholm ) on matkalla raskaana olevan tyttärensä ( Sanna June-Hyde ) luo. Häikäisyn seurauksena tapahtuva raju kolari vie Rauhalan suoraan sairaalan teho-osastolle ja sieltä moneksi kuukaudeksi sairaalakoneiston rattaisiin pyörimään.  Hotakaismaisen vakavan huumorin kautta paljastuu riekaleiksi revitty hyvinvointiyhteiskunta, jossa tehokkuusajattelua ja taloudellista hyötyajattelua pusketaan läpi. Sairaalan käytävillä vaeltavaa hourivien potilaiden joukko, kun hoitajien päälukua saksitaan yksi kerrallaan. Rauhala ihmettelee saam

Töppöhörö kaataa saavillisen tekstiä ilman näkökulmaa

Kuva
Juha Hurme: Töppöhörö. Ohjaus: Juha Hurme ja Hanna Brotherus. Lavastus: Matti Rasi Ja Juha Hurme. Valosuunnittelu: Matti Tiilama. Äänisuunnittelu: Raine Ahonen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 28.1.2016.   Jarkko Lahti Ihminen viisaudessaan selittää maailmaa ja syitä toimintaansa maailmassa. Jokainen elää oman tarinansa kanssa eikä se välttämättä ole sama tarina kuulijalle. Juha Hurme on heittänyt näyttämölle yhden ihmislajiedustajan, Vikin. Tämä sanojensa mukaan työttömyyden valinnut mies on rosoisten teiden kulkija, jolle maittaa olut ja joka pyrkii vimmatusti vihaamaan kaikkea itselleen vierasta. Kansallisteatterin Suuri näyttämö ammottaa tyhjyyttään, peittelemättömänä. Näyttämölle on heitetty vain yksi valtava keittiötuoli. Se on niin korkea, että Vikin täytyy kiivetä istuimelleen hallitsemaan ympärillään levittyvää tyhjyyttä. Jarkko Lahden näyttelemä Viki punnertaa koko ensimmäisen näytöksen läpi. Puhetulva rönsyilee jos minne ja siihen