Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Armi

Kuva
Hämeen Sanomat 1.12.2012 Marimekon perhehelvetti koomisen kautta Pirjo Toikka : Armi . Ohjaus: Milko Lehto. Lavastus: Katariina Kirjavainen. Projisoinnit: Katariina Kirjavainen ja Matias Ojanen. Puvut: Elina Kolehmainen. Valosuunnittelu: Kalle Ropponen. Äänisuunnittelu: Mauri Siirala. Kantaesitys 29.11.2012 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Riitta Havukainen, Tuomas Rinta-Panttila ja Matti Ristinen Kuva Marko Mäkinen Kannattaa ostaa käsiohjelma, kun menee katsomaan Helsingin Kaupunginteatterin Armi-näytelmää! Miksi? Siksi, että sieltä löytyy ohjaaja Milko Lehdon antama katsomisohje: Älköön kukaan siis katsoko esitystä historiallisena totuutena. Sosiaalipornon ymmärtäisi, sillä moni haluaa kuristaa julkisuuden henkilöiden ikkunoista sisään. Nyt halutaan kuitenkin avata taiteilijuus-käsitteen sisusta yleisellä tasolla Armin kautta. Totuus on se, että useimmat jättävät käsiohjelman ostamatta. Niinpä he näkevät näyttämöllä juopottelevan

Hamlet

Kuva
Hämeen Sanomat 24.11.2012 Pölyt pois Hamletin päältä William Shakespeare: Hamlet . Suomennos: Veijo Meri. Ohjaus ja sovitus: Kari Heiskanen . Lavastus: Antti Mattila. Puvut: Sari Salmela. Musiikki: Tommi Lindell. Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 21.11.2012. Eero Aho ja Tom Wentzel (kuva Stefan Bremer) Liike on Kari Heiskasen ohjaaman Hamletin perusta. Nykyaikaan sijoitetussa näytelmässä ei pönötetä eikä perinteisestä kuninkaallisuudesta näy häivääkään. Kieli on pääosin Veijo Meren suomentamaa Hamletia mutta rinnalla kulkee nykykieli. Ristiriitaa näiden välillä ei ole, vaan ne linkittävät tapahtumat ja tunteet kaikkiin mahdollisiin aikoihin ja tekevät niistä universaaleja. Ollaan Tanskassa, mutta yhtä hyvin voidaan olla missä vain. Mahdollinen tapahtumapaikka on esimerkiksi BB-talo, josta yksi kerrallaan häädetään ulos. Taivaasta roikkuva kristallikruunu edustaa linnansaleja. Sen vierellä on rakennus, joka voisi olla opi

Nenäpäivä

Kuva
Hämeen Sanomat 10.11.2012 Yksinäisyyden ympyrä pyörii kepeästi Mikko Rimminen : Nenäpäivä. Dramatisointi: Aina Bergroth. Ohjaus: Arto af Hällström . Lavastus ja puvut: Markus Tsokkinen. Valosuunnittelu: Aslak Sandström. Äänisuunnittelu: Iiro Iljama. Kantaesitys Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 7.11.2012. Sari Puumalainein (Kuva Stefan Bremer) On riemastuttavaa nähdä teatteria, joka hönkäilee lämpöä ympäriinsä vaikkei roolihahmojen elämää voi mitenkään kuvailla mukavaksi. Ja on riemastuttavaa kuunnella tekstiä, joka elää ja hengittää, riisuu aseista pulppuavilla ilmauksillaan, jotka tekevät hauskoja äkkikäännöksiä. Kun tähän lisätään Sari Puumalaisen valloittava roolityö näytelmän Irmana, on riittävä syy nyökytellä katsomossa tyytyväisenä. Mikko Rimmisen vuonna 2010 Finlandia-palkittu Nenäpäivä on kääntynyt näyttämölle eloisaksi kokonaisuudeksi. Arto af Hällströmin ohjaus panee roolihahmot pompahtelemaan kuin pehmeät pallot. He ovat

Syntynyt Lahteen

Kuva
Hämeen Sanomat 7.11.2012 Lahesta ei lähetä noin vain Marko Järvikallas ja Mikael Neiberg: Syntynyt Lahteen. Ohjaus: Otso Kautto . Lavastus ja puvustus: Annukka Pykäläinen. Valosuunnittelu: Jouni Nykopp. Äänisuunnittelu: Jukka Vierimaa. Ensi-ilta Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä 23.10.2012. Jori Halttunen, Tapani Kalliomäki ja Maija Rissanen (kuva  Mikael Neiberg) Se alkaa ihan normaalisti. Äiti käy tyttärensä asunnolla ja kurkkaa sinne tulleen kirjekuoren sisään luvatta.  Kirje on lähetetty tyttären aviopuolisolle Juhanille ja siinä on salaisuus, joka käynnistää tapahtumat. Lahtelaissyntyisen Juhanin ja espoolaisen Saaran avioliitto on ihan mallillaan kirjeen saapumiseen asti. Viesti panee Juhanin palaamaan vanhaan kotikaupunkiinsa. Saara-vaimo säntää perään ja Saaran äitikin haluaa päästä osille. Katsoja viedään nyky-Lahteen, jota kuvataan asuinpaikkana värikkäästi ja vahvasti kohti koomista polkien. Lahden kauneutta verrataan Riihimäkeen, Kouv

Yksi mies, kaksi pomoa

Kuva
Riivatun taitavaa hauskaa Richard Bean : Yksi mies, kaksi pomoa. Suomennos: Mikko Koivusalo. Ohjaus: Neil Hardwick. Kapellimestari: Lasse Hirvi. Lavastus: Jyrki Seppä. Puvut: Sari Salmela. Suomenkielinen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 11.10.2012. Tommi Huovinen ja Santeri Kinnunen (Kuva Tapio Vanhatalo) Kun katsoja astuu sisään Helsingin Kaupunginteatterin suurelle näyttämölle, odottaa häntä siellä mukavan tunnelmallinen musiikkituokio, jonka tarjoilee Jiri Nikkinen ja The Brighton Peers. Bändi on koko näytelmän ajan lavalla ja säestää juonikuvioista taitojaan esittelemään karkaavia roolihahmoja - vaikkapa omaa pyykkilautaansa (lue sixback) paukuttamaan. Tämä on  osa commedia dell'arten tyyliä, johon Yksi mies, kaksi pomoa lukeutuu.  Tekstin pohjana on Carlo Coldonin 1700-luvulla kirjoittama, Venetsiaan sijoittuva komediaklassikko Kahden herran palvelija. Nyt törmäillään vuonna 1963 commedia dell'arten ja puskafarssin välimaasto

Perheistä parhain

Kuva
Hämeen Sanomat 20.10. 2012 Koomista kauhontaa perhepiirissä Perheistä parhain. Käsikirjoitus ja ohjaus: Pentti Järvinen . Lavastus: Juha Mäkipää. Pukusuunnittelu: Anne Laatikainen. Äänisuunnittelu: Harri Kuittinen. Valosuunnittelu: Jari Vuori. Musiikki: Vesa Mäkinen . Kantaesitys Hämeenlinnan Teatterissa 18.10.2012. Heikki Nousiainen ja Johanna Reilin (Kuva Tommi Kantanen) Kun pannaan yhteen kaikki tv:n perhesarjat, tilkka farssin mehua ja mausteeksi Romeota ja Juliaa, on näyttämöllä Perheistä parhain. Pentti Järvisen kirjoittama näytelmä kurkistaa monen genren kaappiin ja etsii sieltä nimenomaan koomisia piirteitä. Tähän kaikkeen lisätään symbolista isänmurhaa ja lopulta äidinkin ja niinpä kasassa on draaman aineksia koko padallinen. Nokkeluuksia riittää, en kiellä. Kun hauskaa kauhotaan kaikkialta, käy niin, että mahdolliset teemat katoavat jonnekin näkymättömiin. Käsiohjelma kertoo näytelmän olevan asennekomedia. Asenne on sitä, että kaikilla me