Ääni katsomossa

Musta Saara ilveilee murenevan Euroopan yllä Pirkko Saisio: Musta Saara. Musiikki: Jussi Tuurna. Ohjaus: Laura Jäntti. Lavastus: Kati Lukka. Pukusuunnittelu: Tarja Simone. Valosuunnittelu: Morten Reinan. Äänisuunnittelu: Jussi Matikainen ja Ville Leppilahti. Koreografia: Janne Marja-aho. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 12.9.2018. Katariina Kaitueen Marina Teräväkynä haluaa rajat kiinni © Tuomo Manninen Täytyy olla melko sivistynyt pysyäkseen Pirkko Saision Musta Saara -näytelmän juonenkäänteissä mukana. Vauhdikas sirkus purjehtii historian alaviitteiden aallokossa reippaasti ja olettaa katsojan tuntevan myös vanhoja esitystekstejä. Saision ja Jussi Tuurnan musiikkinäytelmä on visuaalinen runsaudensarvi, joka syöttää näyttämölle mitä ihmeellisimpiä maisemia, rakennelmia, erilaisia ihmisjoukkoja sekä fantasiahahmoja. Orkesteri on kaiken aikaa läsnä ja laulut kajahtavat upeasti. Seremoniamestareina toimii kolme Punaisen Myllyn senioritanssij

Musta nauru kuolemalle Morris Panych: Täti ja minä. Ohjaus: Taru Kivinen. Skenografi: Jonna Kuittinen. Valo- ja videosuunnittelu: Sami Rauhala. Äänisuunnittelu: Kari Paukola. Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa 15.9.2018. Eero Ojala ja Katja Peacock © Aki Loponen Vain kaksi näyttelijää, joista toinen sanoo vain kaksi sanaa ennen väliaikaa, sellainen on Riihimäen Teatterissa ensi-iltansa saanut Täti ja minä -näytelmä. Morris Panychin teksti virittyy vakavien aiheiden äärelle, mutta kääntyy mustaksi komediaksi, joka yllättää käänteillään. Näytelmää on esitetty monissa suomalaisissa teattereissa. Pankkivirkailija Kemp ( Eero Ojala ) on saanut kirjeen kuolemansairaalta tädiltään ( Katja Peacock ), jota ei ole tavannut sitten lapsuutensa, yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Sänkyyn sidottu täti on kirjoittanut haluavansa tavata sisarenpoikansa, joka päättää oitis lähteä hoitamaan sukulaisensa kunniallisesti hautaan. Puhetta suoltava Kemp saapuu tädin kerrostalohuoneistoon ja

Mikä ihana valhe Mika Waltari: Gabriel. Ohjaus: Vesa Vierikko. Dramaturgi: Eva Buchwald. Lavastus ja pukusuunnittelu: Anna Sinkkonen. Valosuunnittelu: Aslak Sandström. Äänisuunnittelu: Jani Peltola. Ensi-ilta Kansallisteatterin Willensaunassa 13.9.2018. Karin Pacius ja Sampo Sarkola © Mitro Härkönen Mika Waltarin menestynein näytelmä Gabriel, tule takaisin on Willensaunassa pelkkä Gabriel , mutta se ei tarkoita, että näytelmä olisi kokenut rajun modernisoinnin. Ilmaisun tapa vie tekstin jopa ilmestymisaikaan, 40-luvun puoliväliin. Ja hitto vieköön, se tuntuu hyvältä. Ulrikan ja Kristinan ikäneitojen koti on nuhteeton. Siellä kaikki sujuu kuten aina ennenkin. Isän ohjeiden mukaan pidetään paperikauppaa ja ollaan taloudessa tarkkoja. Neidit ovat saaneet huolehdittavakseen kuolleen sisarensa Raili-tyttären, jonka suoraviivaista toimintaa he yrittävät suitsia. Asiat ovat hyvin, kunnes erään Helsingin matkan aikana käärme on luikerrellut Kristiinan ( Karin Paci

Kirjeitä metamorfoosien maailmasta Leena Krohn: Tainaron. Dramatisointi: Iida Hämeen-Anttila ja Essi Rossi. Ohjaus: Essi Rossi. Musiikki: Aino Venna. Lavastus ja valosuunnittelu: Milla Martikainen. Videointi: Milla Martikainen ja Aino Venna. Pukusuunnittelu: Auli Turtiainen. Äänisuunnittelu: Pauli Riikonen. Ensi-ilta 29.8.2018 Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä. Kati Outinen © Kastehelmi Koprijaakko Olen lukenut Leena Krohnin Tainaronin (1985) useampaan kertaan. Sen maailma on piirtynyt mieleen vihreänruskeana hyönteisten valtakuntana laaksoineen ja kukkuloineen, joiden yläpuolelle kurottavat värikkäät kasvit, mutta jossa on kuitenkin katuja ja kerrostaloja. Essi Rossi ja Iida Hämeen-Anttila ovat rakentaneet Kansallisteatterin näyttämölle toisenlaisen maisematulkinnan. Sen myötä tarina kallistuu enemmän spekulatiivisen fiktion maailmaan ja tuo videoineen ja metallisine äänimaisemineen vahvemman dystooppisen kuvaston. Tainaron kertoo nimeämättömän ihmisen

Kinky Boots vie mennessään Kinky Boots, käsikirjoitus Harvey Fierstein, musiikki Cindy Lauper. Perustuu Geoff Deanen ja Tim Firthin elokuvaan Kinky Boots. Suomennos: Kari Arffman ja Hanna Kaila. Ohjaus: Samuel Harjanne. Orkestraatio: Stephen Oremus. Kapellimestari: Eeva Kontu. Koreografia: Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastus: Peter Ahlqvist. Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen. Valosuunnittelu: William Iles. Äänisuunnittelu: Kai Poutanen. Suomenkielinen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä 30.8.2018. Petrus Kähkönen ja Lauri Mikkola © Mirka Kleemola Kun astuin Helsingin Kaupunginteatterin aulaan, tunnistin heti erityisen ilmapiirin, kevyen ja puheliaan. Ihmiset olivat tulleet katsomaan Kinky Boots -musikaalin ensi-iltaa juhlatamineissaan, ja millaisissa! Aulan korkeimmilla koroilla keinahtelivat miehet valtavissa peruukeissaan ja kimaltelevissa kostyymeissaan. Aimo annos musikaalin esimakua oli tarjolla. Kinky Boots nähtiin ensin elokuvana vu