Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2013.

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike

 Hämeen Sanomat 23.11.2013 Rumaa Raisaa kaipaava Mielensäpahoittaja Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. Dramatisointi ja ohjaus: Jorma Kairimo. Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa 9.10.2013. ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin” on jo istunut suomalaiseen sananparteen sulavasti. Tuomas Kyrön luoma marmattajaukko on löytänyt tiensä kansan sydämiin.  Kyrön teksti on siinä mielessä oivaa, että sitä pystyy lukemaan monella tavalla. Voi ottaa vain pintavaahdon, mutta voi kouria syvemmältäkin. Esko Rissanen kuoriutuu jo toistamiseen mielensäpahoittajaksi Riihimäen Teatterin matkalaukkuesityksessä, joka lähtee sinne, minne tilataan. Näytelmästä on erilaisia versioita riippuen siitä, millainen estradi milloinkin odottaa. Tämä arvio on tehty hoitolaitosversion pohjalta, joka on yksinäytöksinen, tunnin kestävä esitys. Ravintolateatteriversio on jaettu kahteen osaan. Jaakko Teppo ja Mielensäpahoittaja Näyttämöllä on vaatenaulakko, ruokapöytä t

Uups, korjaus Luukut auki! -arvioon

Aivot ajattelevat oikein, mutta sormet näppäilevät toisin. Riihimäen Luukut auki! -revyyssä imitoidaan Lauri Tähkää, ei Frederikiä. Kyllähän sen suun asennosta heti oivaltaa.

Luukut auki!

Kuva
  Hämeen Sanomat 5.11.2013 Revyy, joka pistelee ja kutittaa Luukut auki! VIT:n ja Riihimäen Teatterin yhteistuotanto. Käsikirjoitus: Taru Kivinen, Kiti Kokkonen, Niina Lahtinen, Kalle Ropponen ja Viivi Saarela. Ohjaus ja koreografia: Markku Nenonen. Lavastussuunnittelu: Kalle Ropponen. Valosuunnittelu: Jukka Kuronen. Pukusuunnittelu: Jukka Kuronen ja Tiina Joutsen. Musiikin sovitus: Katja Lappi. Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa 2.11.2013. Kuva Jarno Lindén Riihimäen Teatteri ja VIT (Varsin iloinen teatteri) heittävät pureskeltavaksi revyyn, joka suomii ajankohtaisia aiheita sekä kestosuosikkeja. Esitys kolistelee koomisen laitoja niin, että välillä pitää hetki tuumata, että mennäänkö sopimattoman puolelle. Markku Nenosen ohjaama railakas esitys irvailee lähes kaiken kustannuksella. Sopimattomuuspohdintaan joutuvat kohtaukset saavat kuitenkin oikeutuksensa, sillä niiden pistot osuvat perustellusti.  Meno kutittelee nauruhermoja, mutta kovin h