Tekstit

Yksi mies, kaksi pomoa

Kuva
Riivatun taitavaa hauskaa Richard Bean : Yksi mies, kaksi pomoa. Suomennos: Mikko Koivusalo. Ohjaus: Neil Hardwick. Kapellimestari: Lasse Hirvi. Lavastus: Jyrki Seppä. Puvut: Sari Salmela. Suomenkielinen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 11.10.2012. Tommi Huovinen ja Santeri Kinnunen (Kuva Tapio Vanhatalo) Kun katsoja astuu sisään Helsingin Kaupunginteatterin suurelle näyttämölle, odottaa häntä siellä mukavan tunnelmallinen musiikkituokio, jonka tarjoilee Jiri Nikkinen ja The Brighton Peers. Bändi on koko näytelmän ajan lavalla ja säestää juonikuvioista taitojaan esittelemään karkaavia roolihahmoja - vaikkapa omaa pyykkilautaansa (lue sixback) paukuttamaan. Tämä on  osa commedia dell'arten tyyliä, johon Yksi mies, kaksi pomoa lukeutuu.  Tekstin pohjana on Carlo Coldonin 1700-luvulla kirjoittama, Venetsiaan sijoittuva komediaklassikko Kahden herran palvelija. Nyt törmäillään vuonna 1963 commedia dell'arten ja puskafarssin välimaast...

Perheistä parhain

Kuva
Hämeen Sanomat 20.10. 2012 Koomista kauhontaa perhepiirissä Perheistä parhain. Käsikirjoitus ja ohjaus: Pentti Järvinen . Lavastus: Juha Mäkipää. Pukusuunnittelu: Anne Laatikainen. Äänisuunnittelu: Harri Kuittinen. Valosuunnittelu: Jari Vuori. Musiikki: Vesa Mäkinen . Kantaesitys Hämeenlinnan Teatterissa 18.10.2012. Heikki Nousiainen ja Johanna Reilin (Kuva Tommi Kantanen) Kun pannaan yhteen kaikki tv:n perhesarjat, tilkka farssin mehua ja mausteeksi Romeota ja Juliaa, on näyttämöllä Perheistä parhain. Pentti Järvisen kirjoittama näytelmä kurkistaa monen genren kaappiin ja etsii sieltä nimenomaan koomisia piirteitä. Tähän kaikkeen lisätään symbolista isänmurhaa ja lopulta äidinkin ja niinpä kasassa on draaman aineksia koko padallinen. Nokkeluuksia riittää, en kiellä. Kun hauskaa kauhotaan kaikkialta, käy niin, että mahdolliset teemat katoavat jonnekin näkymättömiin. Käsiohjelma kertoo näytelmän olevan asennekomedia. Asenne on sitä, että kaikilla me...

Etnoporno

Kuva
Ajatuksia hijabin takaa Joanna Haartti (Kuva Tuomo Manninen) America Vera-Zavala : Etnoporno. Suomennos: Sinna Virtanen. Ohjaus: Petra Vehviläinen. Näyttämöllä: Joanna Haartti. Suomen kantaesitys Kansallisteatterin Omapohjassa 3.10.2012. Tukholman Skärholmenin betonilähiön asukkaista liki puolet on maahanmuuttajia. America Vera-Zavala on sijoittanut näytelmätekstinsä ainoan henkilön sinne. Kirjailija on latinalaisamerikkalaista syntyperää oleva ruotsalainen kansalaisaktivisti ja poliitikko.  Etnoporno avaa sitä umpisolmua, joka on kiristynyt syyskuun 11. päivän WTC-tapahtumien jälkeen. Ennakkoluulot panevat tarkkailemaan muslimien jokaista liikettä globaalisti. Jokainen on potentiaalinen terroristi. Aisha on nuori nainen, liki tyttö vielä. Hän ruotii moniulotteisesti asemaansa niin ruotsalaisessa yhteiskunnassa, oman yhteisönsä naisena kuin naisena  ylipäätään  missä hyvänsä. Hänellä ei ole juurikaan lääkkeitä parantaa asemaansa. Vaan onneksi on Idols!  ...

Karkkipäivä

Arviosta on lyhennetty versio: Hämeen Sanomat 5.10.2012 Lapsi karkin, arestin ja alkoholin hoidettavana Markus Nummi: Karkkipäivä. Näyttämösovitus: Anna Viitala. Ohjaus: Pekka Milonoff. Lavastus: Eeva Ijäs. Kantaesitys KOM-teatterissa 3.10.2012. On pieni Tomi, eli Tok Kilmore, niin kuin hän itseään kutsuu. Tok on milloin kenenkin hoidossa, ja nyt ei kenenkään. Äiti on omilla teillään, isä alkoholisoitunut katujen kundi ja mummikin sairaalassa. Toisaalla on pieni tyttö, Mirja. Hänen vanhempansa ovat eronneet. Paula-äiti on paineiden alla täysin uupunut mutta ylikierroksilla käyvä hermokimppu, jonka projektina on tarkkailla itseään videoimalla jokaista käännettään. Tok on huolissaan Mirjasta, tai Sessasta, prinsessasta, kuten hän tyttöä nimittää. Tätä ei ole näkynyt moneen päivään ja tytön ikkunakin on pysynyt pimeänä. Sessan äitiä Tok pitää hirviönä, joka on vanginnut lapsensa luolaan, ja sieltä Sessa pitää pelastaa. Tämä on Markus Nummen Karkkipäivä...

Patriarkka

Kuva
Hämeen Sanomat 22.9.2012 Ilkikurisen kirpeä Patriarkka Juha Jokelan uutuusnäytelmässä kaiken voi nähdä toisin. Patriarkka on Kansallisteatterin juhlanäytelmä. Juha Jokela: Patriarkka, Suomen kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä. Ohjaus: Juha Jokela. Dramaturgia: Minna Leino. Lavastus: Teppo Järvinen. Videot: Timo Teräväinen. Pukusuunnittelu: Auli Turtiainen. Valosuunnittelu: Minna Toikka. Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen. Kantaesitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 19.9.2012. Kuva: Stefan Bremer ”Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi” on yksi niistä sitaateista, jotka ovat Juha Jokelan Patriarkka-näytelmän avaimia. Avattavaksi näyttämölle tuodaan kahden sukupolven ylitsepääsemätön kuilu. Yhtä kaukana kuin näyttämöllä soiva Leonard Cohenin ja Björkin musiikki ovat toisistaan, ovat suurten ikäluokkien edustajat ja heidän nelikymppiset lapsensa. Laulun sanojakin tulkitaan eri tavoin, haluttuun suuntaan. Kuilun reunalla huutelevat  ...

Voitto Kotiin

Hämeen Sanomat 19.9.2012 Kunhan vain lottovoiton saisi Oliver Bukowski : Voitto kotiin. Suomennos: Jukka-Pekka Pajunen. Ohjaus ja sovitus: Tapani Kalliomäki. Lavastus ja puvut: Minna Välimäki. Valosuunnittelu: Jouni Nykopp. Äänisuunnittelu: Jukka Vierimaa. Koreografia: Laura Huhtamaa. Ensi-ilta Lahden Kaupunginteatterin Aino-näyttämöllä 1.9.2012. I hmiset, joilla ei kauhassa vallan hirmuisesti eväitä elämälle ole, joutuvat kiertämään melkoisen temppuradan selvitäkseen kunnialla kujanjuoksustaan. Tämä on Oliver Bukowskin Voitto kotiin -tekstin läpi kulkeva juonne. Kirjailija on käyttänyt samaa aihiota näytelmässään Tokioon menossa , jota Suomessa on esitetty monessa teatterissa. Synkistelyyn Bukowski ei taivu vaan kytkee aina mustanpuhuvan huumorivaihteen päälle. Yli lyödään niin että roiskuu, mutta kirpeäntarkat yhteiskunnalliset huomiot ovat alati läsnä. Tapani Kalliomäen ohjaus Lahden Kaupunginteatterin Aino-näyttämöllä alkaa räväkästi. Keski-ikäin...