Tekstit

Näytetään tunnisteella Michael Baran merkityt tekstit.

Tyttö, joka käveli – Kansallisteatteri

Kuva
Kiehtova matka kolmen naisen kanssa Tyttö, joka käveli, käsikirjoitus ja ohjaus Michael Baran. Dramaturgi: Eva Buchwald. Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Viskari. Valosuunnittelu: Aslak Sandström. Musiikki ja äänisuunnittelu: Kristian Ekholm. Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 14.3.2018.     Seela Sella, Aksa Korttila ja Pirjo Määttä © Tuomo Manninen Tuskin koskaan olen Willensaunassa joutunut pitämään tarkkaavaisuuttani niin tiukalla kuin Michael Baranin Tyttö, joka käveli -näytelmää katsoessani. Teksti on niin tiheää, että hetken herpaantuminen pudottaa helposti jotain oleellisen tärkeää pois. Ei ole aikaa myöskään miettiä, mitä monet mikrofonit ja muu rekvisiitta merkitsee. Sen aika on myöhemmin. Joan Baez laulaa Diamonds and Rust -biisin esityksen alussa ja yksi näyttelijöistä käväisee säätämässä jotain laitetta. Aivan kun olisi alkamassa eräänlainen tiedotustilaisuus. Baezin ääni vie väistämättä aikaan, jolloin naiivin optimisti...

Kuolema Venetsiassa/Kansallisteatteri

Kuva
Kirjailija haastaa luomansa hahmon Thomas Mann: Kuolema Venetsiassa. Suomennos: Olli Suominen. Dramatisointi ja ohjaus: Michael Baran. Lavastus ja pukusuunnittelu: Tarja Simone. Valo– ja videosuunnittelu: Ville Toikka. Äänisuunnittelu: Kristian Ekholm. Suomen kantaesitys 5.4.2017 Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä.   © Tuomo Manninen Thomas Mannin (1875–1955) vuonna 1912 kirjoittama novelli Kuolema Venetsiassa on valkokangasklassikko . Teksti on täynnä maiseman ja ihmisten kuvausta, jonka siirtäminen elokuvaksi on luontevaa. Mutta kuinka asettaa näyttämölle teos, joka etenee vanhenevan miehen katseen ja ajatusten kautta ja jossa ei ole dialogia lainkaan? Michael Baran on kiepauttanut tekstin takaisin tekijänsä luo. Esityksessä kuvataan prosessia, jossa teksti syntyy. Tarinaa alkaa kirjailijan hahmottelemien pienten detaljien kautta. Aluksi äänessä on vain kirjailija, mutta kun hahmo, kirjailija Gustav von Aschenbach, on saatu muovailtua valmiiksi, se alkaak...

Aamu

Kuva
Pianistin hymytön perhepotretti Aamu. Preludi c-molli op. 10. Teksti ja ohjaus Michael Baran. Dramaturgia: Eva Buchwald. Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Viskari. Valo- ja videosuunnittelu: Kalle Ropponen. Äänisuunnittelu: Kristian Ekholm. Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 11.3.2015.   Seela Sella (© Tuomo Manninen) Näyttämön valokeilassa on viimeistä piirtoa myöten täydellinen taiteilija, ja viistosti taustaseinällä hänen tarkkareunainen varjonsa. Väliverhon takana odottaa yleisö. Pian jäähyväiskonserttiaan soittamaan astuva Alma Knif purkaa ramppikuumeen valtaamana tuntojaan. Kansallisteatterin Aamu-näytelmä kuvaa maailmankuulun pianistin suhdetta taiteeseen ja omiin tyttäriin kautta linjan valon ja varjon kautta. On paljas ja piilossa oleva.  Alman tunteet ovat aina taipuneet vain taiteelle. Hänen elämänsä merkitykset kiinnittyvät sormituksiin koskettimilla, sointuihin ja juoksutuksiin. Äidiksi Almasta ei ole ollut. Michael Baranin te...