Ääni katsomossa

Lauri Maijalan rehevä tulkinta etsii pahuuden syytä Emily Brontën Humiseva harju, tekstin sovitus Jo Clifford, suomennos Ville Koskivaara, ohjaus Lauri Maijala, sävellys Mikko Helenius, dramaturgi Ari-Pekka Lahti, lavastus Katariina Kirjavainen, pukusuunnittelu Sari Suominen, valosuunnittelu William Iles, äänisuunnittelu Eradj Nazimov. Ensi-ilta 30.1.2020 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Oona Airola, Markku Haussila ja Markus Järvenpää © Robert Seger Emily Brontën Humiseva harju -romaanin rakkaustarina on tuomittu jo alkuunsa luokkaerojen ja erilaisen syntyperän vuoksi. Tämä teema on ollut monien teoksesta tehtyjen sovitusten lähtökohta. Mitä muuta tarinasta voi löytää?  Oona Airola ja Markus Järvenpää © Robert Seger Jo Cliffordin näyttämösovitus muovautuu Lauri Maijalan ohjauksessa niin ihmisen mieltä kuin hänen tekemisiään tarkkailevaksi esitykseksi. Ennen näytelmän varsinaista alkua katsomon reunalla kulkee resuinen ihminen ja kerjä...

Riistapolku hämmentää ja vangitsee Ella Mettänen ja Ursula Salo © Tapio Vanhatalo Lauri Maijalan ohjaama Riistapolku on hämmentävä näytelmä, osin myös siksi, että teksti perustuu tositapahtumiin. Esitys on riisutulle näyttämölle rakennettu traaginen tarina, joka panee kysymään, mitä näille ihmisille oikein tapahtuu? Periaatteessa he ovat normaaleja, mikäli sellaista määritettä voi ylipäätään esittää, mutta jokin särö saa heidät toimimaan omituisella tavalla. Ursula Salo ja Risto Kaskilahti  Saksalaisen  Franz Xavier Kroertzin (s.1946) näytelmä kuvaa 1970-luvun työläisperheen elämää ravistanutta tapahtumasarjaa. On isä, äiti ja 13-vuotias tytär Hanni. Päällisin puolin kaikki näyttää olevan arkisen hyvin. Isä haaveilee vähän paremmin palkatusta rekkakuskin työstä, mutta äidin mielestä nykytila riittää vallan hyvin. Erimielisyydet rajautuvat lähinnä ruokapöydässä tarjottuun ateriaan, siis ei vaarallista. Ainoata lasta passataan hieman liikaa, mutta se...

Kirsikkatarha kuhisee huomion tavoittelijoita Anton Tšehov: Kirsikkatarha. Ohjaus Lauri Maijala, suomennos Martti Anhava, lavastus Janne Vasama, sävellys Lauri Porra, pukusuunnittelu Tiina Kaukonen, valosuunnittelu Mika Ijäs, äänisuunnittelu Kai Poutanen, dramaturgi Merja Turunen. Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 28.2.2019. © Stefan Bremer Täytyykö teatteriesityksestä pitää? Tätä kysyn itseltäni nähtyäni Lauri Maijalan version Tšehovin Kirsikkatarhasta . Kolmituntinen esitys ei missään kohdin ole kevyt – ellei sitten huvitu humalaisen kompuroinnista, ihmisen hölmöydestä tai vanhuksen kykenemättömyydestä nuoremmille itsestäänselvään. Roolihahmot eivät ole miellyttäviä. Vanhassa maailmassa, perityn omaisuuden turvin eläneet jatkavat tuhlailevan itsekästä elämää ja hännystelijät pokkuroivat muruja kerjäten. Näinhän tekstiin on kirjattu, mutta nyt käännetään sisuskalut näkyviin. Jokainen yrittää hyötyä, omalla tavallaan. Maijalan ohjauksill...

Se, mitä ei historianlehdiltä lueta Anneli Kanto: Veriruusut. Dramatisointi ja ohjaus: Lauri Maijala. Lavastus: Markku Pätilä. Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen. Valosuunnittelu: Tomi Suovankoski. Sävellys ja äänisuunnittelu: Jani Rapo. Ensi-ilta 16.2.2018 Kom-teatterissa.   Saga Sarkola, Inka Reyes, Helmi-Leena Nummela, Vilma Melasniemi ja Oona Airola ©Marko Mäkinen Lauri Maijala on dramatisoinut ja ohjannut Anneli Kannon Veriruusut -teoksesta monella tasolla huumaavasti liikkuvan näytelmän. Esitysteksti kuvaa tarkkanäköisesti paperitehtaan nuorten naisten kasvua aatteen sotureiksi vuonna 1918, mutta ennen kaikkea se kuvaa heidän tunne-elämäänsä kansallisen myrskyn keskellä. Liki lapsina Valkeakosken tehtaalle työhön ajetut tytöt joutuvat kasvokkain todellisuuden kanssa, joka leikkaa lapsuuden kerralla ja heittää syliin aikuisen vastuun. Elämä on pelkkää fyysistä rasitusta, ja lisäksi seksuaalinen hyväksikäyttö murtaa oraalla olevaan naiseuteen säröjään. ...

Masentunut putkimies Savosta ja kasvu mieheksi Veikko Nuutinen: Pasi was here. Ohjaus: Lauri Maijala. Lavastus; Janne Vasama. Pukusuunnittelu: Niina Pasanen. Valosuunnittelu: Anniina Veijalainen. Äänisuunnittelu: Jani Rapo. Kantaesitys KOM-teatterissa 24.2.2016. Hemmo (Juho Milonoff) matkaa lapsuuteen © Tanja Ahola Hemmo kirjoittaa surunvalittelukorttia, mutta ei löydä sanoja. Lapsuusajan kaveri Pasi on tehnyt itsemurhan ampumalla ja luoti lävistää myös Hemmon maailman. Se vie helsinkiläismiehen Savonlinnan kyljessä olevaan Kellarpellon lähiöön 80-luvulle. Hemmo ei ole kuin muut. Hän on muualta tullut eikä puhu mie-sie-kieltä. Hän asuu äitinsä kanssa, kun muilla on sekä äiti että isä. Lisäksi äidillä ei ole normaalia työtä kuten esimerkiksi Pasilla, jonka isä on putkimies. Lapsen silmin äidin työ yliopistolla ei ole kunnon työtä. Veikko Nuutisen kirjoittama nostalginen matka Taon Taon ja Maija Mehiläisen maailmaan on sukellus pienen pojan mieleen ja siit...