Ääni katsomossa

Erilainen ihminen haastaa yhteisön Athol Fugard: Tie Mekkaan. Suomennos: Liisa Urpelainen. Ohjaus: Jotaarkka Pennanen. Lavastus: Juha Mäkipää. Veistokset: Suvi Vasama. Valosuunnittelu: Jari Vuori. Puvustus: Emmi Vainio. Ensi-ilta Hämeenlinnan Teatterissa 14.3.2015. Ritva Oksanen (© Terho Aalto) Athol Fugardin (s. 1932) kirjoittama Tie Mekkaan on ehdottoman hyvä näytelmäteksti. Sen monikerroksisuuden kautta päästään kiinni hyvin erilaisiin teemoihin. Tiheä teksti pitää jännitteen yllä ja sen käänteet ovat yllätyksellisiä. Tapahtumat kiertyvät ikääntyneen kuvanveistäjä Helenin elämän järjestelyn ympärille. Pihansa patsailla täyttänyt Helen pelkää kadottaneensa kuvien näkemisen taidon, ja fysiikkakin alkaa pettää. Häntä pidetään kummajaisena, mikä on johtanut erakoitumiseen. Heleniin kiintynyt nuori opettaja Elsa, saapuu auttamaan. Toisaalta apuaan tarjoaa kylän pastori Marius. Auttajien näkemykset eroavat suuresti toisistaan ja niin saadaan vastavoimien tais...

Pianistin hymytön perhepotretti Aamu. Preludi c-molli op. 10. Teksti ja ohjaus Michael Baran. Dramaturgia: Eva Buchwald. Visuaalinen suunnittelu: Kimmo Viskari. Valo- ja videosuunnittelu: Kalle Ropponen. Äänisuunnittelu: Kristian Ekholm. Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 11.3.2015.   Seela Sella (© Tuomo Manninen) Näyttämön valokeilassa on viimeistä piirtoa myöten täydellinen taiteilija, ja viistosti taustaseinällä hänen tarkkareunainen varjonsa. Väliverhon takana odottaa yleisö. Pian jäähyväiskonserttiaan soittamaan astuva Alma Knif purkaa ramppikuumeen valtaamana tuntojaan. Kansallisteatterin Aamu-näytelmä kuvaa maailmankuulun pianistin suhdetta taiteeseen ja omiin tyttäriin kautta linjan valon ja varjon kautta. On paljas ja piilossa oleva.  Alman tunteet ovat aina taipuneet vain taiteelle. Hänen elämänsä merkitykset kiinnittyvät sormituksiin koskettimilla, sointuihin ja juoksutuksiin. Äidiksi Almasta ei ole ollut. Michael Baranin te...