Muodonmuutos/Ryhmäteatteri
Kukaan ei syrjäydy
tahallaan
Esa Leskinen ja Sami
Keski-Vähälä: Muodonmuutos. Ohjaus: Esa Leskinen. Lavastus ja pukusuunnittelu:
Janne Siltavuori. Valosuunnittelu: Ville Mäkelä. Videosuunnittelu: Ville
Vierikko. Äänisuunnittelu: Jussi Kärkkäinen. Kantaesitys Ryhmäteatterissa
17.1.2017.
 |
| Vesa Vierikko ja Sari Mällinen © Mitro Härkönen |
Espoolaisella merkonomi Keijo Saastamoisella menee hyvin.
Hänellä on ollut työ vakuutusyhtiössä jo vuosikymmeniä. Vaimon kanssa odotellaan
aina lauantaita ja lottoarvontaa. Jos vaikka osuisi, niin saataisiin mökille
suurempi terassi. Enempää Keijo ei elämältä odota.
Työelämä on kuitenkin muuttunut eikä tarpeeksi hyvä riitä. Talouden
kilpajuoksussa jokaisen on kiihdytettävä tahtia ja jos tulosta ei synny, huomaa
pian lentäneensä syrjään niin työ- kuin perhe-elämästä. Niin käy Keijolle ja
hänestä tulee yhteiskunnan syöpäläinen.
Ryhmäteatterin esityksen pohjana oleva Franz Kafkan Muodonmuutos
kääntyy Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän käsittelyssä yhteiskunnalliseksi satiiriksi,
hirvittäväksi tragikoomiseksi kuvaksi, jossa sosiaalisen median meemit
muuttuvat todeksi.
Esa Leskisen viimeinen ohjaus 50-vuotiaalle Ryhmäteatterille
möyhii kaksin käsin niitä teemoja, joita tässä teatterissa on totuttu näkemään.
Muljautetaan tuttu ja normaali vinoon, liioitellaan ja polkaistaan
yhteiskuntakriittinen mylly käyntiin.
Vesa Vierikon valloittavasti
esittämän merkonomi Keijon muuttuminen kykyjenetsijää odottavaksi, sohvan alle
piiloutuvaksi ahmijaksi hihityttää. Kun kukaan ei hae töihin, vie Keijon tie
työvoimatoimistoon, siitä työvoimapoliittiselle kurssille, ja niin kiitorata
absurdiin on auki.
Hankalasti työllistettävien joukko on kirjava. Omintakeiset
kurssin metodit lyövät kiilaa yhteiskuntarauhaan ja kohta ollaan
maailmanpolitiikan ytimessä.
 |
| Taisto Oksanen @ Mitro Härkönen |
Kun Taisto Oksasen
Hitlerin näköinen mies astuu tilaan, muuttuu hihitys pidäkkeettömäksi nauruksi.
Oksanen heittäytyy oikeistopopulistin rooliin hykerryttävän antaumuksellisesti.
Minna Suuronen, Robin
Svartström, Santtu Karvonen ja Sari Mällinen luovat tarkasti hahmogalleriaa
pultsarista presidenttiin.
Naurua leikkaavat tunnistettavat yhteiskunnan epäkohdat,
joille katsojan on helppo nyökytellä.
Keijon elämää seurataan Itä-Helsingin villeissä piireissä,
joiden lainalaisuuksia hän ei tunne. Piirien pinnan alta paljastuu myös toinen
taso, joka näyttää, että kukaan ei syrjäydy tahallaan.
Esityksessä käytetään runsaasti videointia, sillä erilaisia
tiloja ja siirtymisiä on paljon. Kamera pääsee myös lähikuvilla hahmojen iholle,
ja lisäksi screenin virta toimii mainiosti hektisenä uutismediana.
Maailmanlaajuisen syöpäläisjahdin päätteeksi Keijo ryömii ulos
päälleen kasvaneesta kuoresta ja kävelee tyylikkäänä teatterin kahvion läpi
portaisiin ja siitä Helsinginkadulle, minne yleisökin kohta astuu. Kehotus kuunnella
maata ja katsoa maailmaa uusin silmin on annettu.
Kommentit
Lähetä kommentti