Sapiens – Kansallisteatteri

Sapiens - tarina, joka ei ole kaunis
Sapiens, Yuval Noah Hararin alkuperäisteoksen pohjalta Kansallisteatterin, WAUHAUSIN ja Zodiakin yhteistoteutus. Sovitus ja esityksen käsikirjoitus Minna Leino, ohjaus ja koreografia Anni Klein ja Jarkko Partanen, suomennos Jaana Iso-Markku, lavastus Samuli Laine, pukusuunnittelu Laura Haapakangas, valosuunnittelu Jani-Matti Salo, musiikin sävellys Tomi Pekkola ja Jussi Matikainen, äänisuunnittelu Heidi Soidinsalo ja Jussi Matikainen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 11.9.2019.

Vain Homo Sapiens osaa kuvitella ja pitää jumalia © Katri Naukkarinen
Kansallisteatterin Sapiens-näytelmän loputtua, kesken aplodeja, mieleen paukahtaa outo kysymys: mille oikeastaan taputan? Totta kai juuri nähdylle esitykselle, sen taitavalle homo sapiens -lajin kuvaukselle. Mutta viimeisten kuvien maailma on synkkä tulevaisuuden visio, joka osoittaa sormella myös minua muiden mukana elinympäristöäni tuhoavana, jatkuvan kasvun alttarille uhraavana kulutustyperyksenä. Sillehän en toki halua taputtaa.
Jarmo Heikkisen Suomen virallinen luontodokumenttiääni on onneksi pehmentänyt loppua sanomalla, että juuri nähty oli yksi tarina ihmisen historiasta, ja joku voisi kertoa toisenlaisen tarinan. Kaunis se tarina ei kuitenkaan olisi toisinkaan kerrottuna.
Yuval Noah Hararin menestyskirjan Sapiens – ihmisen lyhyt historia pohjalta tehty esitys kertoo ikään kuin yksinkertaistettujen pienoismallien kautta ihmiskunnan tarinan suhteessa maapallon ja sen luonnon tarinaan. Pieni geenimuunnos antoi ihmiselle kyvyn puhua ja sen myötä kertoa tarinoita, luoda verkostoja, kuvitella ja suunnitella. 
Minna Leinon sovitus Hararin teoksesta on tiivis ja kutoo kiehtovan näkökulman, joka panee miettimään. Näyttämöllä on fyysisiä hahmoja, jotka toimivat kunkin kehitysvaiheen mukaan, mutta ensisijaisesti avautuu kuitenkin ihmisen psykologinen kehitys, jonka avulla luomakunnan kruunu keinuttaa koko maapallon kehitystä.
Kansallisteatterin ja WAUHAUS-taidekollektiivin yhteistyönä on syntynyt identtisten naamiohahmojen esittämä historiakuvaus, jossa ekologiseksi sarjamurhaajaksikin nimetty homo sapiens käyttää taitojaan pääosin henkilökohtaisen nautinnon hankkimiseen. Lyhyiden kuvaelmien kavalkadi selaa historian käännekohdat ja kurkottaa tulevaan vahvan liikekielen ja upean äänimaiseman avulla. Näyttämöllä on viitteellisesti vain oleellinen, mutta se riittää. 
Väliajaton esitys on visuaalisesti näyttävä ja kekseliäs mutta kuitenkin viehättävän selkeä. Muutama jakso venyy hieman pitkäksi, mutta pääosin vauhti jaksaa kantaa. Poikkeava teatteri-ilmaisu pakottaa katsojan tarkkaavaiseksi.

Ekologinen sarjamurhaaja, hurja luonnehdinta, vai totta kuitenkin © Katri Naukkarinen

Hämeen Sanomat 14.9.2019

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hitler ja Blondi – SKT

Kuva
  Seela Sella mestaroi pahaksi muuttuvan ihmisen Seela Sella, Verneri Lilja ja Niina Ranta © Kari Sunnari Hitler ja Blondi, kirjoittanut ja ohjannut Michael Baran, lavastus ja pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Eero Auvinen, äänisuunnittelu Kyösti Kallio, dj-materiaalit Juhani Nuorvala ja Juhani Liimatainen. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 24.9.2020.  Michael Baranin Hitler ja Blondi sai kantaesityksensä Tampereen Työväenteatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä helmikuussa. Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle on rakentunut taatusti erilainen esitys, jolle paikka ja tila jo itsessään antavat lisämerkityksiä. Näytelmä on nimetty kolmeksitoista lauluksi diktaattorille, saksanpaimenkoiralle ja pianolle. Näyttämökuva odottaa katsojaa julmetun kauniina ja kutsuvana. Kesäpäivä sinitaivaineen, ilma täynnä valkoisia heliumpalloja, ja pehmeällä tantereella iloisen kuosin verhoamat sohva ja nojatuoli. Vain kaiuttimista aika ajoin kuuluva hiljaine...
Lue lisää

Punaorvot – HKT

Kuva
  Punaorpojen Pohjanmaa-keikan hinta Anneli Kanto – Lauri Maijala: Punaorvot. Ohjaus Lauri Maijala, lavastus Janne Vasama pukusuunnittelu Tiina Kaukanen, valosuunnittelu Kari Leppälä, sävellys ja äänisuunnittelu Aleksi Saura. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 2.9.2020.  ©Stefan Bremer  Ohjaaja Lauri Maijala lausui ennen syyskauden ensimmäistä esitystä muutaman sanan poikkeavasta ajastamme ja illan näytelmästä Punaorvot. Aihe oli valinnut tekijät. Vaiettu historia vaati päästä näyttämölle.  Sisällissota jätti jälkeensä punaleskiä, joiden asema oli yhteiskunnan pohjimmaisin. Ei ollut työtä, ei rahaa, joten ei leipääkään, ja punaorpoja oli paljon. Avuksi tarjottiin vain mahdollisuutta antaa lapsensa sinne, missä ruokaa oli, eli Pohjanmaalle. Sinne vietiin 1700 lasta. Anneli Kannon ja Maijalan teksti avaa yhden perheen tragedian kautta hyväksi mainostetun asian toista puolta.  Maijala on jälleen luonut runsaan esityksen. Näyttämöllä ...
Lue lisää

Kaikki äidistäni – SKT

Kuva
  Näyttävää ja runsasta, mutta ydin katoaa Kaikki äidistäni, Samuel Adamsonin näytelmä Pedro Almodóvarin elokuvan pohjalta. Ohjaus Anne Rautiainen, suomennos Reita Lounatvuori, lavastus Kati Lukka, pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Kalle Ropponen, äänisuunnittelu Esa Mattila, videosuunnittelu Pyry Hyttinen. Suomen kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 16.9.2020. Katariina Kaitue, Kristiina Halttu ja Pirjo Luoma-aho ©Tommi Mattila Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni -näytelmä alkaa vahvana näyttämökuvana: muurien ympäröimä aukio, sataa rankasti, yksinäinen hahmo, nuori Esteban, jonka kohtalo on jäädä auton alle. Alun avainkohtauksen tunnelma toistuu esityksen mittaan eri näkökulmista, ja sade kastelee osalliset aina. Yksikään menettämisen teeman äärelle joutuva ei säästy. Kaikkiaan näyttämökuva liikkuu kevyesti Kalle Ropposen tyylikkäästi valaisemassa maailmassa. Tähän maisemaan liittyvät Kristiina Haltun espanjaksi esittämät laulut, jotka soivat k...
Lue lisää