Sumu
Kaupankäyntiä
maailman sumussa
Sumu, itsesensuurikomedia. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha
Jokela. Lavastus: Teppo Järvinen. Pukusuunnittelu: Tarja Simonen.
Valosuunnittelu: Max Wickström. Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen. Kantaesitys
Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 14.9.2016.
 |
| Timo Tuominen ja Jani Karvinen © Stefan Bremer |
Minuus ja kansan minuus kohtaavat toisenlaisia minuuksia,
joiden kanssa pitäisi toimia ilman suurempia konflikteja. Näinkin voisi
kuvailla Juha Jokelan uuden
näytelmän sisältöä. Tosin Jokela kirjaa asioita huomattavasti useammasta
näkökulmasta ja puristaa mukaan koomisia ja traagisia juonteita niin
yksilötasolla kuin päättäjien kabineteissa.
Teppo Järvinen on
lavastanut tilan monitulkintaisten seinämien sisälle. Sen voi nähdä bittiavaruuden, shakkipelin tai neonputki-ikkunoiden
ympäröimänä maailmana, jossa liikutaan aivojen solutasolta äärettömyyksiin.
Juoni vie pikkufirman uuden innovaation äärelle. Sitä
kaupataan Venäjälle, ja niinpä vastassa on suurvaltapolitiikka
eturistiriitoineen ja trolliarmeijoineen. Ollaan keskellä Ukrainan kriisiä kauppapakotteineen.
Aivojen sähkötoimintoja mittaavan MGD-laitteen myyntineuvotteluissa
törmäävät tutkijayhteisö, markkinointimaailma ja valtion virkamieskoneisto
lehmänkauppoineen. Kaupan hierominen itänaapurin kanssa on tuttua, mutta miten
suhtautua historian taakkaan? Valtion vientituki edellyttää kompromisseja.
Melkoinen kattaus siis. Ehdottoman ajankohtainen ja
polttavan vaikeita kysymyksiä näyttämölle heittävä esitys lähestyy aihettaan
yksittäisen innovaatioriemun kautta. Kaikki on mahdollista, maailma on
valloitettavissa ja mediakin kiinnostuu.
 |
| Jani Karvinen, Timo Tuominen, Kari Ketonen ja Elena Spirina © Stefan Bremer |
Jokelan teksti syöttää mainiosti kohtauksia pienyrityksen
ristiriidoista, joita Timo Tuomisen
modernia johtamistyyliä edustava Olli pyrkii ratkomaan erilaisin
konfliktinratkaisumenetelmin. Ymmärrystä ja tsemppiä suoltava Olli törmää
liikemaailman koviin arvoihin ja on hajota ristipaineissa. Tuominen keinuu
ilmapuntarina poukkoilevana Ollina pääosin mainiosti.
Varsinainen laitteen kehittäjä, aivotutkija Taisto katsoo
maailmaa eettisten arvojensa pohjalta. Jani
Karvisen erinomaisesti tulkitsema hahmo on moraaliselta selkärangaltaan
näytelmän hyvis, lempeä mutta periksiantamaton.
Pahiksiin kuuluu Kari
Ketosen riemukkaasti minä-minä-markkinamiestä esittävä Jone. Suu käy ja
kaikesta on tietoa, siitäkin, mistä ei ole tietoa. Tulkiksi firmaan palkattu, sivistynyt
Larissa (Elena Spirina) pääsee
nokittamaan kukkopoikaa.
Näytelmän sirpalemaiset kohtaukset ovat kiivastempoisia ja
nopeasti paikkaa ja aikaa vaihtavia. Viittauksia Putinin Venäjän tapahtumiin ja
ihmisiin on runsaasti. Katsoja saa olla valppaana.
Näytelmän roolihahmot ovat lähes karikatyyrejä, minkä kautta
on luontevaa synnyttää koomista vakavien, jopa pelottavien näkymien äärelle. Muutaman
hieman väkinäisesti rakennetun vitsin olisi voinut nippasta pois. Jokelan
itsensä ohjaama esitys on kuitenkin ansiokas tarkkanäköisyydessään ja
ajankohtaisuudessaan. Kriittinen pohdinta jää esityksen jälkeen päälle.
Pirjo Puukko
Kommentit
Lähetä kommentti