Ääni katsomossa

Sammakkokuningas puhuttelee ja panee kuuntelemaan Sammakkokuningas. Teksti ja ohjaus Pasi Lampela. Lavastus ja pukusuunnittelu Markus Tsokkinen, Valosuunnittelu Max Wikström, äänisuunnittelu Olli Valkola. Kantaesitys Willensaunassa 13.2.2019. Heikki Nousiainen ja Mikko Nousiainen © Tommi Mattila Mitä tehdä, kun se, mikä ennen oli arkipäivää, muuttuukin peikoksi, joka salpaa hengen ja panee hikoilemaan. Kokemuksen läpikäyneitä löytyy kaikista ikäryhmistä, kaikista ammateista, riippumatta siitä, kuinka oppineesta, onnistuneesta ja taitavasta ihmisestä on kyse. Pasi Lampelan Sammakkokuningas tarttuu tähän aiheeseen NHL:ssä menestyneen jääkiekkoilijan romahduksen kautta. Kun kirjoitan tätä, Urheiluruutu on juuri käsitellyt huippu-urheilijoiden mielenterveysongelmia, mikä on ollut aiheena tabu. Tragedia on itsensä kohtaaminen, kohtaaminen ilman kannuksia ja saavutuksia, sillä sellaisia ei elämä itsessään anna. Näin käy Jarkolle ( Mikko Nousiainen ), joka pelkää as...

Rönsyilevästi banaalin ja korkean välissä Making of Lea. Suomalaisuuden puolella – ei ketään vastaan. Teksti ja ohjaus Juha Hurme, lavastus Matti Rasi, pukusuunnittelu Anne Kotola, valosuunnittelu Tomi Suovankoski, äänisuunnittelu Jani Rapo, musiikki Petra Poutanen-Hurme. Kantaesitys KOM-teatterissa 15.2.2019. Paavo Kinnunen, Juho Milonoff ja Vilma Melasniemi © Noora Geagea Osaatko saksan kieltä? Siitä on iso apu KOM-teatterin Making of Lea -esityksen ensimmäisinä minuutteina. Vesitohtori Friedrich Everth markkinoi hoitojaan hurmioituneen innokkaasti äidinkielellään pitkän tovin. Ja miten tuo liittyy Nya Teaternin Lea -näytelmän kantaesityksen harjoitteluun vuonna 1869? Ensinnäkin sen kirjoittaja Aleksis Kivi nautti Everthin vesihoidoista, toiseksi valetohtorin markkinointipuhe avaa suomenkielisen teatterin ensiaskelille vähintään hupaisan areenan. Tuon ajan Helsingin kulttuuripiireissä puhuttiin ruotsia, saksaa ja ranskaa, harva osasi suomea. Niinpä Juha Hurmeen ...

Kivun kautta vahvaksi Niskavuori: Loviisa ja Heta. Teksti Hella Wuolijoki. S ovitus ja ohjaus  Heini Tola. Skenografia Ia Enstelä, valosuunnittelu Jere Kouhia, musiikki Salla Markkanen. Rooleissa Ella Pyhältö, Mirva Kuivalainen ja Jukka Pitkänen. Ensi-ilta 19.2.2019 Teatteri Avoimet Ovet. Niskavuoren tarina on siitä erikoinen, että se toimii alkuperäisinä  Hella Wuolijoen  kirjoittamina osina, mutta myös teemojen pohjalta sovitettuina sekoituksina. Niskavuoren kivijalka ja sen vaaliminen, talon vahvat naiset ja miesten rakkaudettomat naimakaupat kulkevat hauholaisen tilan historian väkevinä juonteina. Näkemässäni ennakossa  Heini Tolan  sovitus nostaa Loviisan ja Hetan kohtalot keskiöön. Ennen väliaikaa fokus on Loviisan ja Juhanin aviosuhteessa ja väliajan jälkeen siirrytään Hetan ja Akustin kanssa Muumäen torppaan.  Esitys rajaa näyttämöltä pois kaiken muun paitsi päähenkilöt. Kolme näyttelijää kuljettaa tapahtumia, joissa suuri määrä ih...

Huipulla saa olla vähän outo Tahto, kirjoittanut Aina Bergroth. Ohjaus Sini Pesonen, dramaturgia Henna Piirto,  lavastus, pukusuunnittelu ja videosuunnittelu Tinja Salmi, musiikki ja äänisuunnittelu Aleksi Saura, koreografia Jyrki Karttunen, valosuunnittelu William Iles. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä  24.1.2019. Vappu Nalbantoglu, Sanna-June Hyde, Risto Kaskilahti ja Leena Rapola  ©Robert Seger Huippuhiihtäjien uraa seurataan silmä kovana ja arvostelusäätö armottomana. Kovin usein heidän elämänsä ei ole kiinnostanut teatterintekijöitä, ainakaan yksilöinä. Hahmoina hiihtäjiä on vilahdellut monissa kansakuntaamme kuvaavissa näytelmissä. Aina Bergrothin kirjoittama Tahto pohjautuu Aino-Kaisa Saarisen kirjoittamaan elämäkertaan ja haastatteluihin. Esityksen alussa Aino-Kaisa kuvailee videolla hiihtäjän flow-tilaa, jolloin kehossa ja mielessä tapahtuu ladulla jotain merkillistä. Näytelmä tarjoilee maailman, jossa yks...

Jännite siirtyy tekstissä, kun toinen ei näe Ruokahissi, kirjoittanut Harold Pinter. Suomennos Lauri Sipari, ohjaus Helena Ryti, musiikki & äänimaailma Janne Palosuo, näyttelijät Antti Jaakola ja Jani Kallunki. Ensi-ilta 25.1.2019 Kulttuuritehdas Korjaamo. Harold Pinterin Ruokahissi on kahden näyttelijän esitys, jossa pelataan valtapeliä monella tasolla. Absurdi näytelmä sijoittuu kolkkoon huonetilaan, johon palkkamurhaajat Gus ja Ben saapuvat odottamaan jatko-ohjeita.  Pinterin teksti on viimeistä piirtoa myöten harkittua. Jokainen repliikki sisältää enemmän kuin ensikuulemalta tuntuu. Vuonna 1957 julkaistu näytelmä kiinnittyy toki ilmestymisajankohtaansa ja sen aikakauden kirjalliseen kontekstiin, mutta teksti on myös ajaton. Valta erilaisine ilmentymineen on aina ja kaikkialla.  Ohjaaja Helena Ryti on miettinyt, mitä valta-asetelmalle tapahtuu, jos toinen näyttelijä on näkevä Gus ( Antti Jaakola ) ja toinen näkövammainen Ben ( Jani Kallunki ).  ...

Karamazovin veljekset piirtyy kuin kalliomaalaukseksi Fjodor Dostojevski: Karamazovin veljekset. Ohjaus ja dramatisointi Samuli Reunanen, suomennos Matti Anhava, lavastus ja pukusuunnittelu Kaisa Rasila, musiikki ja äänisuunnittelu Iiro Ollila, koreografia Liisa Risu, valosuunnittelu Ville Toikka, videosuunnittelu Pyry Hyttinen, ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.11.2018. © Tommi Mattila Samuli Reunanen on ohjaaja, joka rakastaa ylenpalttisuutta. Hän haluaa rönsyillä ja luoda näyttämölle liki kaaosmaisen kuvan, jossa puhuttu teksti ja liike kietoutuvat omalakiseen tanssiinsa. Erilaiset äänikerrat pyörivät tapahtumien ympärillä ja luovat niihin uuden kerroksensa. Katsojan pitää osata poimia tuon kaiken keskeltä oleellinen. Eli eipä kovin kaukana olla viestitulvaisesta nykypäivästä, jossa ihmisen on helppo unohtaa lapsensa. Vilkaisin etukäteen näytelmän kuvapankkiin ja tuumasin, että ahaa, näyttämölle roudataan bändi. Ihan niin ei käynyt, mutta mi...

Alkushokin jälkeen, antaudun täysin Kolmen sisaren edessä Kolme sisarta, Anton Tšehov . Ohjaus ja sovitus Paavo Westerberg, dramaturgia Eva Buchwald, lavastus Markus Tsokkinen, pukusuunnittelu Anna Sinkkonen, valosuunnittelu Pietu Pietiäinen, musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio, videosuunnittelu Ville Leppänen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 21.11.2018. Emmi Parviainen, Marja Salo ja Elena Leeve sisarina sekä Jussi Vatanen Veršininin roolissa © Tuomo Manninen Kun moneen kertaan opinnoissa analysoitu ja vuosien mittaan erilaisina versioina nähty Tšehov-näytelmä saa uuden tulkinnan, sitä istuu katsomossa hermopäät pinkeinä. Paavo Westerbergin ohjaama Kolme sisarta alkaa Kansallisteatterin näyttämöllä uhkarohkeasti. Kolme kissaa naukuu ja laulaa sanottavansa verhojen välistä veikeinä ja toivottaa katsojat tervetulleiksi. Tämä kepeän leikkisä kuva vaihtuu rajulla leikkauksella verhojen takaa ryskeellä aukeavaan mustanpuhuvaan miljööseen, ...