Älä pukeudu päivälliselle – HKT

Ei tälle voi olla nauramatta

Marc Camoletti: Älä pukeudu päivälliselle. Suomennos: Henri Kapulainen ja Pentti Kotkaniemi. Ohjaus: Jaakko Saariluoma. Sovitus: Robin Hawdon. Lavastus ja puvut: Alisha Davidow. Valosuunnittelu: Kari Leppälä. Äänisuunnittelu: Lauri Koivisto. Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 2.2.2018.

 

Pekka Strang, Katja Küttner ja Pertti Sveholm @ Tom Röllich

Farssi on vaativa lajityyppi. Parhaimmillaan siinä on yhteiskunnallinen näkökulma. Teksti voi myös olla sanomaltaan melkoista höttöä, mutta sittenkin esitys voi viihdyttää ja olla perin onnistunut. Tuon hötön tulee kuitenkin täyttää sanailun mestariluokan vaatimukset.

Näin itse esityksen Riihimäellä 2003 enkä muistanut sisällöstä juuri mitään, mikä kertonee jotain tekstin merkityksellisyydestä.

Marc Camolettin farssi Älä pukeudu päivälliselle pyörii avioliiton ulkopuolisten suhteiden salailuyrityksissä. Matti odottaa innokkaasti Fiskarsin upealla kesäasunnollaan, että Linda-vaimo lähtisi äitinsä luo, sillä hänellä on aivan omat suunnitelmansa iltaa varten.

Mikään ei kuitenkaan mene niin kuin ennalta on ajateltu. Kun yksi vino askel otetaan, seurauksena on varsinainen kansantanssi, jonka askelkuviot ovat kaikille vieraat. Tanssia on kuitenkin pakko jatkaa ja joku tuoksinassa keksii hyötyäkin tilanteesta.

Jaakko Saariluoma osoitti jo vuosi sitten olevansa farssin ohjaajana melkoinen mestari. Silloin Arena-näyttämöllä olivat tenorit liemessä. Nyt samassa paikassa saa seuratakseen huippuillallisen valmistumista siten, että kokki ei voikaan olla kokki eikä rakastajatar rakastajatar.

Ohjauksen osalta ajoitus nakuttaa herkullisesti. Neljästä ovesta ravataan genrelle tyypillisesti ja vaatteita vaihdetaan tiuhaan tahtiin. Erityisesti tekee mieli hihkaista, kun näyttelijän ajatus heittää häränpyllyä kesken lausetta ja hän oivaltaa jotain, mitä suu ei pysty toistamaan. On niin monta salaisuutta säilöttävänä.

En ole nähnyt aiemmin Pekka Strangia koomisissa rooleissa ja saanpa yllättyä. Talon isännän (Pertti Sveholm) Harri-ystävänä hän venyy kuivakasta kirjanpitäjästä hulvattomaksi veijariksi. Kokiksi kutsutun Janitan roolin vetää pistämättömästi Katja Küttner.

Suomennosta on sovitettu oivasti Suomeen istuvaksi ja päivityksiä tähän päivään ja sen sanontoihin on tehty. Camolettin alkuperäisteksti on vuodelta 1985. Älä pukeudu päivälliselle hurmaa kuplivalla kepeydellään ja paatuneimmankin katsojan suu vääntyy nauruun.