Europaeus
Hämeen Sanomat 7.3.2014
Europaeus koskettaa ja naurattaa
Europaeus. Käsikirjoitus, ohjaus ja
lavastus Juha Hurme. Puvut: Anne Kotola. Valosuunnittelu: Juha Hurme ja Hannu
Lahtela. Koreografia: Saara Hurme. Äänisuunnittelu: Juha Hurme, Petra
Poutanen-Hurme ja Hanna Rajakangas. Kantaesitys Kansallisteatterin
Willensaunassa 28.2.2014.
Juha Hurmeen näytelmä Europaeus
kertoo omaperäisestä David Emanuel Daniel Europaeuksesta (1820–1884), jolle sivistyneistö
ei avannut ovia miehen syntyperän vuoksi. Itäsuomalainen kielimies ja arkeologi
teki runonkeruumatkoja, ja aavisteli ihmisen olevan peräisin Afrikasta.
Hänelle naurettiin, eikä rahoitusta
matkoihin herunut. Europaeus kulki reppu selässä, kantoi repussa pääkalloa ja
söi nälkäänsä sieniä. Änkyttävä humanisti ja kansojen tasa-arvoa kannattanut mies
ei sopinut kansallisromantikkojen maailmaan ja kuoli rutiköyhänä Pietarissa.
Hurme on istuttanut Europaeuksen
aikalaistensa keskeen ja sinkauttaa näyttämölaidallisen riemukasta köydenvetoa
Kalevalan sisällöstä, taiteen merkityksestä ja ihmisyydestä.
Kansallisteatterin Willensaunassa
saa nähtäväkseen kokonaistaideteoksen, joka hengittää jokaisella osa-alueellaan.
Se koskettaa ja naurattaa. Se panee miettimään ajan henkeä ja sen sokaisevaa
voimaa.
Latautunutta näyttelijäntyötä
Näyttämöllä poljetaan tahtia ja hikoillaan
neljän miehen ja kahden naisen voimin.
Timo Tuomisen Europaeus on ladattu
täyteen tunteen ääripäitä. Sormen niveliä myöten harkittu elekieli ei ole itsetarkoitus,
vaan se avaa tekstin merkityksiä. Näyttelijäntyötä hienoimmillaan.
Fyysisyys on kautta linjan
eteenpäin vievä elementti. Taisto
Reimaluoto, Esa-Matti Long ja Antti Pääkkönen ovat kuin kihelmöivä,
toisiinsa takertunut yksikkö, joka välillä erkanee kolmeksi osaksi.
Miehet edustavat triona Europaeuksen
vastavoimia. Suomen kansallisen heräämisen rivimiehinä he ovat vielä hieman
eksyksissä. August Ahlqvistina he panevat sinivalkoisissa trikoissaan painiksi
ivaillessaan Seitsemän veljeksen
brutaalia maailmaa, ja kutsuvat kirjailijaa taitamattomaksi tahruriksi. Professori
Elmgreninä he päästelevät Turun murretta railakkaasti sertifikaatit slipoverien
rinnuksissa.
Erikseen heistä sukeutuu Aleksis
Kivi, Elias Lönnrot ja Josef Julius Wecksell.
Esityksen kokonaisuutta kuljettaa
musiikki. Petra Poutanen-Hurme ja Hanna Rajakangas ovat säveltäneet lähes
kaikki laulut ja laulavat niitä a cappella. Naiset esittävät niin Europaeuksen
äitiä kuin inkeriläisiä neitoja.
Juha Hurmeen kirjoittamat laulutekstit
ovat kekseliäitä. Muutama laulu on saanut tekstinsä suoraan H. Hagdahlin
ensimmäisestä suomalaisesta niksikirjasta, jossa ihmisiä opastetaan muun muassa
liikkumaan oikein.
Sanailu on ensimmäisellä
puoliskolla ilakoivaa. Väliaikakupletti saattelee yleisön kepeästi kahville,
mutta varoittaa jo tulevasta.
Väliajan jälkeen värit tummuvat. Europaeus
eksyy matkoillaan, näkee nälkää ja kohtaa kuolleen kirjailijan. Katsoja saa
syliinsä suomalaisen kulttuurihistorian synkät virrat.
Anne Kotolan puvustus on oivaltava,
sillä se kuljettaa ajattomuuden säiettä mukanaan.
Europaeus on hauskin ja
sykähdyttävin esitys pitkään aikaan. Sen estottomuus ja hulvattomuus
sekoittuvat mehukkaalla tavalla vakavaan aiheistoon. Suorasanaisuus on
Europaeuksen kieleemme luoma uudissana, ja se kuvaa hyvin myös tätä näytelmää.
Kommentit
Lähetä kommentti