Uups, korjaus Luukut auki! -arvioon

Aivot ajattelevat oikein, mutta sormet näppäilevät toisin. Riihimäen Luukut auki! -revyyssä imitoidaan Lauri Tähkää, ei Frederikiä. Kyllähän sen suun asennosta heti oivaltaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yhtä matkaa – SKT

Kuva
Pienesti elämän ihmeellisyydestä Yhtä matkaa, kirjoittanut Leena Tamminen. Ohjaus Kari Paukkunen, lavastus Martti Aiha, pukusuunnittelu Auli Turtiainen, äänisuunnittelu Tuomas Fränti, valosuunnittelu Lari Palander, videosuunnittelu Jonathan Miller. Esitys on Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotantoa. Ensi-ilta 23.3.2019 Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Seela Sella ja Puntti Valtonen © Johnny Korkman Leena Tammisen kirjoittama näytelmä Yhtä matkaa on periaatteessa hyvin yksinkertainen tarina. Ollaan junassa matkalla pohjoiseen. Vaunussa on kaksi ihmistä, joista toinen haluaa jutella, toinen ei. Ja lisäksi on mystinen konduktööri, joka tuo omia mausteitaan jutun edetessä. Kansallisen Suurelle näyttämölle tuotu esitys panee pohtimaan, onko junan ikkunan takana vilistävä lumimaisema sittenkin jotain enemmän.Täkyjä moiseen tulkintaan heitellään. Seela Sellan Aino on yli kahdeksankymppinen puhelias nainen. Hän tekee tyhjiksi Puntti V...
Lue lisää

Peer Gynt/Ryhmäteatteri

Kuva
Bangladeshin hikipajojen Peer Gynt Henrik Ibsen: Peer Gynt. Suomennos: Otto Manninen ja Juha Kukkonen. Sovitus ja ohjaus: Juha Kukkonen. Lavastaja: Janne Siltavuori. Pukusuunnittelija: Ninja Pasanen. Valo– ja videosuunnittelija: Ville Mäkelä. Äänisuunnittelija: Jussi Kärkkäinen. Koreografia: Panu Varstala. Ensi-ilta Ryhmäteatterissa 3.2.2017.   Minna Suuronen ja Santtu Karvonen ©Johannes Wilenius Ryhmäteatterin 50-vuotisjuhlavuoden näytelmäksi valittu Peer Gynt tarjoaa jo lähtökohdiltaan monitukintaisen maaston. Henrik Ibsenin symbolistinen näytelmä etsii jälkiä itsen ympäriltä pyörittämällä päähenkilöään niin maanpäällisen kuin sen alla olevan elontien tuulissa. Tämän päivän itsekeskeisen ilmapiirin pyörteisiin näytelmä sopii siis erityisesti. Juha Kukkosen ohjaama esitys on melkoinen summaus, joka on pakotettu riimiteltyyn runomittaan. Pohjana on Otto Mannisen suomennos, jota Kukkonen on itse täydentänyt. Riimitelty versio on hupaisaa, mutta paikoin huomaa yri...
Lue lisää

Tainaron – SKT

Kuva
Kirjeitä metamorfoosien maailmasta Leena Krohn: Tainaron. Dramatisointi: Iida Hämeen-Anttila ja Essi Rossi. Ohjaus: Essi Rossi. Musiikki: Aino Venna. Lavastus ja valosuunnittelu: Milla Martikainen. Videointi: Milla Martikainen ja Aino Venna. Pukusuunnittelu: Auli Turtiainen. Äänisuunnittelu: Pauli Riikonen. Ensi-ilta 29.8.2018 Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä. Kati Outinen © Kastehelmi Koprijaakko Olen lukenut Leena Krohnin Tainaronin (1985) useampaan kertaan. Sen maailma on piirtynyt mieleen vihreänruskeana hyönteisten valtakuntana laaksoineen ja kukkuloineen, joiden yläpuolelle kurottavat värikkäät kasvit, mutta jossa on kuitenkin katuja ja kerrostaloja. Essi Rossi ja Iida Hämeen-Anttila ovat rakentaneet Kansallisteatterin näyttämölle toisenlaisen maisematulkinnan. Sen myötä tarina kallistuu enemmän spekulatiivisen fiktion maailmaan ja tuo videoineen ja metallisine äänimaisemineen vahvemman dystooppisen kuvaston. Tainaron kertoo nimeämättömän ihmisen...
Lue lisää