Possujuhlat


Peruukit ja parrat vinossa Possujuhlaan


Possujuhlat. Käsikirjoitus: Työryhmä. Ohjaus: Niina Hosiaisluoma. Lavastus: Tiina Hauta-aho. Pukusuunnittelu: Tiina Joutsen. Näyttämöllä Minna Kivelä, Katja Peacock ja Maija Siljander. Kantaesitys Riihimäen Teatterissa 14.11.2015.


Maija Siljander ja Minna Kivelä (© Aki Loponen)
En oikein tiedä, kuinka suhtautuisin Riihimäen Teatterin pikkujoulunäytelmään Possujuhlat. Se on kevyt. Niin pitääkin. Kun on pikkujouluksi pikkutuhmaa, pitääkö olla myös pikkutyhmää? 

Kolmen siskoksen toiminta lähtee liikkeelle tutusta joulunalun paniikkitilanteesta, jossa kaikki valmistelut ovat pahasti kesken. Uunissa on kinkkua, looraa ja pipareita. Joululahjojen hankinta viime tipassa tuottaa ongelmia. Ja lisäksi jokaisella on hieman erilainen toive joulunviettotavasta. 

Niinpä siskokset päättävät viettää toisenlaisen joulun, etelässä Välimeren rannalla. 
Kuvaelmamainen esitys siirtyy pohjoisen joulunpunaisesta Fuengirolan aurinkoon. Naiset ovat aloittaneet vauhdinoton jo matkalla eivätkä liiemmin hätkähdä rapistunutta hotelliaan. Kun parvekkeelta päästään altaalle ja baariin, eivät ulkoiset puutteet häiritse.

Tuikku (Minna Kivelä), Sisko (Katja Peacock) ja Mervi (Maija Siljander) heittäytyvät rentoon tunnelmaan. Karaokebaari kutsuu ja miehiä pörrää sopivasti peruukkipäisten pohjanneitojen ympärillä.

Näyttämölle pöllähtää melkoinen joukko mitä kummallisimpia hahmoja, joiden rooleihin näyttelijät lennossa heittäytyvät. 
Katja Peacock ja Maija Siljander

On Seppo Rädyn näköismies keihäineen. Itse Bono ilmestyy uima-altaalle etsimään kokoonpanoonsa uusia soittajia. Ruotsinsuomalainen saunottaja poistaa keholta kuonat ja hoitaa chakrat kuntoon. Tauskikin on tulossa Iskelmä Baariin esiintymään.

Aineksia on moneen keittoon. Hahmoja luodaan karskilla kädellä. Sanojen kaksoismerkityksillä leikitään, ja niinpä keppiä kosketellaan ja pidellään, munaa on tarjolla monella tavalla.
Kun tällä aihealueella hupaillaan, olisi tekstin oltava veitsenterävää, ettei siitä tulisi vaivaannuttavaa. Nyt kokonaisuudesta ei parhaimmallakaan näyttelijäntyöllä saa loistokasta esitystä. 

Koulunäytelmämäisyys on tyylilajina ilmeisen harkittu veto. Peruukit ja tekoparrat vinossa kirmataan näyttämöllä sinne tänne. Juonen osalta kehkeytyy salaperäinen perhekuvio, jota sirpaleisen tapahtumasarjan mutkissa selvitellään. 

Niina Hosiaisluoman ohjaus kiihdyttää vauhtia loppua kohti ja heittää liioittelevaa kierrettä liki absurdiuteen asti. 

Katsomon reaktioista voi lukea, että osalle komiikka kolahtaa, osalle ei. Vieressä istunut rouvashenkilö toteaa, ettei ole milloinkaan ennen nukahtanut teatterissa.

Katja Peacock ja Minna Kivelä (@Aki Loponen)


Hämeen Sanomat 24.11.2015

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hitler ja Blondi – SKT

Kuva
  Seela Sella mestaroi pahaksi muuttuvan ihmisen Seela Sella, Verneri Lilja ja Niina Ranta © Kari Sunnari Hitler ja Blondi, kirjoittanut ja ohjannut Michael Baran, lavastus ja pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Eero Auvinen, äänisuunnittelu Kyösti Kallio, dj-materiaalit Juhani Nuorvala ja Juhani Liimatainen. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 24.9.2020.  Michael Baranin Hitler ja Blondi sai kantaesityksensä Tampereen Työväenteatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä helmikuussa. Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle on rakentunut taatusti erilainen esitys, jolle paikka ja tila jo itsessään antavat lisämerkityksiä. Näytelmä on nimetty kolmeksitoista lauluksi diktaattorille, saksanpaimenkoiralle ja pianolle. Näyttämökuva odottaa katsojaa julmetun kauniina ja kutsuvana. Kesäpäivä sinitaivaineen, ilma täynnä valkoisia heliumpalloja, ja pehmeällä tantereella iloisen kuosin verhoamat sohva ja nojatuoli. Vain kaiuttimista aika ajoin kuuluva hiljaine...
Lue lisää

Punaorvot – HKT

Kuva
  Punaorpojen Pohjanmaa-keikan hinta Anneli Kanto – Lauri Maijala: Punaorvot. Ohjaus Lauri Maijala, lavastus Janne Vasama pukusuunnittelu Tiina Kaukanen, valosuunnittelu Kari Leppälä, sävellys ja äänisuunnittelu Aleksi Saura. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 2.9.2020.  ©Stefan Bremer  Ohjaaja Lauri Maijala lausui ennen syyskauden ensimmäistä esitystä muutaman sanan poikkeavasta ajastamme ja illan näytelmästä Punaorvot. Aihe oli valinnut tekijät. Vaiettu historia vaati päästä näyttämölle.  Sisällissota jätti jälkeensä punaleskiä, joiden asema oli yhteiskunnan pohjimmaisin. Ei ollut työtä, ei rahaa, joten ei leipääkään, ja punaorpoja oli paljon. Avuksi tarjottiin vain mahdollisuutta antaa lapsensa sinne, missä ruokaa oli, eli Pohjanmaalle. Sinne vietiin 1700 lasta. Anneli Kannon ja Maijalan teksti avaa yhden perheen tragedian kautta hyväksi mainostetun asian toista puolta.  Maijala on jälleen luonut runsaan esityksen. Näyttämöllä ...
Lue lisää

Kaikki äidistäni – SKT

Kuva
  Näyttävää ja runsasta, mutta ydin katoaa Kaikki äidistäni, Samuel Adamsonin näytelmä Pedro Almodóvarin elokuvan pohjalta. Ohjaus Anne Rautiainen, suomennos Reita Lounatvuori, lavastus Kati Lukka, pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Kalle Ropponen, äänisuunnittelu Esa Mattila, videosuunnittelu Pyry Hyttinen. Suomen kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 16.9.2020. Katariina Kaitue, Kristiina Halttu ja Pirjo Luoma-aho ©Tommi Mattila Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni -näytelmä alkaa vahvana näyttämökuvana: muurien ympäröimä aukio, sataa rankasti, yksinäinen hahmo, nuori Esteban, jonka kohtalo on jäädä auton alle. Alun avainkohtauksen tunnelma toistuu esityksen mittaan eri näkökulmista, ja sade kastelee osalliset aina. Yksikään menettämisen teeman äärelle joutuva ei säästy. Kaikkiaan näyttämökuva liikkuu kevyesti Kalle Ropposen tyylikkäästi valaisemassa maailmassa. Tähän maisemaan liittyvät Kristiina Haltun espanjaksi esittämät laulut, jotka soivat k...
Lue lisää