Komisario Palmun erehdys

Palmu istuu mainiosti näyttämölle

Mika Waltari: Komisario Palmun erehdys. Dramaturgia: Raila Leppäkoski. Ohjaus: Joel Elstelä. Lavastus: Katariina Kirjavainen. Puvut: Sari Salmela. Valosuunnittelu: Kari Leppälä. Äänisuunnittelu: Mauri Siirala. Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 24.8.2016.
Leena Uotila ja Mikko Kivinen ©Henrik Schütt

Komisario Palmun erehdys kuuluu ehdottomasti suomalaiseen elokuvaeliittiin. Sen roolihenkilöistä on tullut lähes ikonisia. Uskalluksen puutteesta ei siis voi Helsingin Kaupunginteatteria syyttää, kun se on tuonut dekkarin näyttämölle.

Joel Elstelän ohjaama esitys on varsin uskollinen elokuvalle. Jonkin verran vapauksia on otettu ja repliikeistä löytyy esimerkiksi muiden Palmu-teosten nimiä.

Kuinka ikoniset hahmot korvautuvat?

Kuinka elokuvan näyttämösovitus sitten toimii? Varsin hyvin. Takaumineen kaikkineen. Katariina Kirjavaisen nokkela lavastus mahdollistaa siirtymät ajassa ja paikassa.

Mikko Kivinen, Risto Kaskilahti ja Iikka Forss @Henrik Schütt
Kuinka iki-ihanat Jopi Rinne, Leo Jokela ja Matti Ranin korvautuvat näyttämöllä? Vallan mainiosti.

Mika Waltarin luoma poliisihahmo Palmu on samaa kaartia kuin aikalaisdekkareiden kansainväliset salapoliisit. Palmu analysoi ja kisaa rikollisen älyn kanssa, vaikka hänen yleissivistyksestään puuttuukin jotain, mitä muutoin tomppeleilta apulaispoliiseilta löytyy.

Helsingin Eiraan sijoittuva murhamysteeri kuvaa eliittikeikari Bruno Rygseckin (Jari Pehkonen) kostean eksentristä elämää ja hänen ympärillään pörräävää joukkiota, sukulaisia ja ystäviä. Tapaturmalta näyttävä kuolema osoittautuu murhaksi ja vahvin motiivi näyttää olevan raha. Kuka tahansa voi olla murhaaja, mutta loppu on yllätyksellinen.

Näyttelijäkaarti onnistuu luomaan tiiviin kihelmöivän tunnelman. Juonittelu, pilvilinnat ja rakkaus solmiutuvat kevyeksi kokonaisuudeksi, jonka taustalla loiskivat ihmissielun tummat aallot.

Mikko Kivinen tekee Palmusta viipyilevän hahmon. Hän ei ole yhtä ärhäkkä kuin elokuvan Palmu, mutta ottaa tilan ja tilanteet haltuunsa. Risto Kaskilahden Kokki ja Iikka Forssin Virta luovat mainion tomppelivireen.
Aino Seppo, Vappu Nalbantoglu ja Vuokko Hovatta tuovat estradille eleganssia. Etenkin Sepon dramaattisuudessa on koomisen ja traagisen yhdistelmä maukkaasti sotkussa. Sari Salmelan puvustus on kautta linjan silmää hivelevä.

Komedienne Leena Uotila köpöttelee hurmaavasti vanharouva Amalia Rygseckinä.

Miesrooleista nousee Eero Saarisen notredamenkellonsoittajamainen miespalvelija vahvasti esiin. Se suorastaan imee syyttävät katseet puoleensa. 

Kannattaa, kyllä kannattaa mennä nauttimaan klassikosta, jonka rytmi on kohdallaan niin näyttelijäntyön kuin näyttämötekniikankin osalta.


Vuokko Hovatta, Antti Peltola, Vappu Nalbantoglu ja Jari Pehkonen ©Henrik Schütt

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hitler ja Blondi – SKT

Kuva
  Seela Sella mestaroi pahaksi muuttuvan ihmisen Seela Sella, Verneri Lilja ja Niina Ranta © Kari Sunnari Hitler ja Blondi, kirjoittanut ja ohjannut Michael Baran, lavastus ja pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Eero Auvinen, äänisuunnittelu Kyösti Kallio, dj-materiaalit Juhani Nuorvala ja Juhani Liimatainen. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 24.9.2020.  Michael Baranin Hitler ja Blondi sai kantaesityksensä Tampereen Työväenteatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä helmikuussa. Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle on rakentunut taatusti erilainen esitys, jolle paikka ja tila jo itsessään antavat lisämerkityksiä. Näytelmä on nimetty kolmeksitoista lauluksi diktaattorille, saksanpaimenkoiralle ja pianolle. Näyttämökuva odottaa katsojaa julmetun kauniina ja kutsuvana. Kesäpäivä sinitaivaineen, ilma täynnä valkoisia heliumpalloja, ja pehmeällä tantereella iloisen kuosin verhoamat sohva ja nojatuoli. Vain kaiuttimista aika ajoin kuuluva hiljaine...
Lue lisää

Punaorvot – HKT

Kuva
  Punaorpojen Pohjanmaa-keikan hinta Anneli Kanto – Lauri Maijala: Punaorvot. Ohjaus Lauri Maijala, lavastus Janne Vasama pukusuunnittelu Tiina Kaukanen, valosuunnittelu Kari Leppälä, sävellys ja äänisuunnittelu Aleksi Saura. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 2.9.2020.  ©Stefan Bremer  Ohjaaja Lauri Maijala lausui ennen syyskauden ensimmäistä esitystä muutaman sanan poikkeavasta ajastamme ja illan näytelmästä Punaorvot. Aihe oli valinnut tekijät. Vaiettu historia vaati päästä näyttämölle.  Sisällissota jätti jälkeensä punaleskiä, joiden asema oli yhteiskunnan pohjimmaisin. Ei ollut työtä, ei rahaa, joten ei leipääkään, ja punaorpoja oli paljon. Avuksi tarjottiin vain mahdollisuutta antaa lapsensa sinne, missä ruokaa oli, eli Pohjanmaalle. Sinne vietiin 1700 lasta. Anneli Kannon ja Maijalan teksti avaa yhden perheen tragedian kautta hyväksi mainostetun asian toista puolta.  Maijala on jälleen luonut runsaan esityksen. Näyttämöllä ...
Lue lisää

Kaikki äidistäni – SKT

Kuva
  Näyttävää ja runsasta, mutta ydin katoaa Kaikki äidistäni, Samuel Adamsonin näytelmä Pedro Almodóvarin elokuvan pohjalta. Ohjaus Anne Rautiainen, suomennos Reita Lounatvuori, lavastus Kati Lukka, pukusuunnittelu Tarja Simone, valosuunnittelu Kalle Ropponen, äänisuunnittelu Esa Mattila, videosuunnittelu Pyry Hyttinen. Suomen kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 16.9.2020. Katariina Kaitue, Kristiina Halttu ja Pirjo Luoma-aho ©Tommi Mattila Anne Rautiaisen ohjaama Kaikki äidistäni -näytelmä alkaa vahvana näyttämökuvana: muurien ympäröimä aukio, sataa rankasti, yksinäinen hahmo, nuori Esteban, jonka kohtalo on jäädä auton alle. Alun avainkohtauksen tunnelma toistuu esityksen mittaan eri näkökulmista, ja sade kastelee osalliset aina. Yksikään menettämisen teeman äärelle joutuva ei säästy. Kaikkiaan näyttämökuva liikkuu kevyesti Kalle Ropposen tyylikkäästi valaisemassa maailmassa. Tähän maisemaan liittyvät Kristiina Haltun espanjaksi esittämät laulut, jotka soivat k...
Lue lisää