Ääni katsomossa

Karamazovin veljekset piirtyy kuin kalliomaalaukseksi Fjodor Dostojevski: Karamazovin veljekset. Ohjaus ja dramatisointi Samuli Reunanen, suomennos Matti Anhava, lavastus ja pukusuunnittelu Kaisa Rasila, musiikki ja äänisuunnittelu Iiro Ollila, koreografia Liisa Risu, valosuunnittelu Ville Toikka, videosuunnittelu Pyry Hyttinen, ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.11.2018. © Tommi Mattila Samuli Reunanen on ohjaaja, joka rakastaa ylenpalttisuutta. Hän haluaa rönsyillä ja luoda näyttämölle liki kaaosmaisen kuvan, jossa puhuttu teksti ja liike kietoutuvat omalakiseen tanssiinsa. Erilaiset äänikerrat pyörivät tapahtumien ympärillä ja luovat niihin uuden kerroksensa. Katsojan pitää osata poimia tuon kaiken keskeltä oleellinen. Eli eipä kovin kaukana olla viestitulvaisesta nykypäivästä, jossa ihmisen on helppo unohtaa lapsensa. Vilkaisin etukäteen näytelmän kuvapankkiin ja tuumasin, että ahaa, näyttämölle roudataan bändi. Ihan niin ei käynyt, mutta mi...

Alkushokin jälkeen, antaudun täysin Kolmen sisaren edessä Kolme sisarta, Anton Tšehov . Ohjaus ja sovitus Paavo Westerberg, dramaturgia Eva Buchwald, lavastus Markus Tsokkinen, pukusuunnittelu Anna Sinkkonen, valosuunnittelu Pietu Pietiäinen, musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio, videosuunnittelu Ville Leppänen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 21.11.2018. Emmi Parviainen, Marja Salo ja Elena Leeve sisarina sekä Jussi Vatanen Veršininin roolissa © Tuomo Manninen Kun moneen kertaan opinnoissa analysoitu ja vuosien mittaan erilaisina versioina nähty Tšehov-näytelmä saa uuden tulkinnan, sitä istuu katsomossa hermopäät pinkeinä. Paavo Westerbergin ohjaama Kolme sisarta alkaa Kansallisteatterin näyttämöllä uhkarohkeasti. Kolme kissaa naukuu ja laulaa sanottavansa verhojen välistä veikeinä ja toivottaa katsojat tervetulleiksi. Tämä kepeän leikkisä kuva vaihtuu rajulla leikkauksella verhojen takaa ryskeellä aukeavaan mustanpuhuvaan miljööseen, ...

Kissani Jugoslavia on runsas ja ankara Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia. Ohjaus, Johanna Freundlich. Dramatisointi, Eva Buchwald. Lavastus, Katri Rentto. Pukusuunnittelu Emilia Eriksson. Valosuunnittelu, Kalle Ropponen. Äänisuunnittelu, Antti Puumalainen. Kantaesitys Kansallisteatterin Willensaunassa 16.11.2018. Ville Tiihonen ja Toni Harjajärvi © Tommi Mattila Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia on vahva kertomus pakolaisuudesta, ulkopuolisuudesta ja ihmiseksi kasvusta. Pakolaisen lastina on julmuuden näyttämö, jolla väkivalta on muuttunut arkipäiväksi. Tuo kuva matkaa mielessä ja sitä joutuu seuraamaan uutisoinnin kautta. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saanut romaani on runsas ja moneen suuntaan kurkottava. On ollut haaste tuoda se näyttämölle, sillä kun maaginen realismi läpäisee arjen painajaiset, jää katsojalle melkoisesti työstettävää. Johanna Freundlichin ohjaama ja Eva Buchwaldin dramatisoima esitys on runsas ja ankara. Se tuo näyttämölle niin...

Nora palaa nukkekotiin Lucas Nhath, Nukkekoti, osa 2, suomennos Reita Lounatvuori, ohjaus Liisa Mustonen, lavastus ja puvut Antti Mattila, valosuunnittelu William Iles, äänisuunnittelu Eradj Nazimov. Suomen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 15.11.2018. Susanna Mikkonen ja Santeri Kinnunen © Tapio Vanhatalo Henrik Ibsenin Nukkekoti (1879) nostatti ilmestyessään kohun. Sen ajan normistossa oli julkeaa, että nainen nousi aviomiestään vastaan ja jätti niin miehen kuin kolme lastaan, kuten näytelmän Nora teki. Amerikkalaisen Lucas Nhathin Nukkekoti, osa 2 (2017) alkaa siitä, kun Nora Helmer ( Susanna Mikkonen ) koputtaa samaa ovea, josta hän 15 vuotta aiemmin astui ulos. Mikkosen Nora on itsevarman uljas ja hehkeä. Perhettä aina palvellut taloudenhoitaja Anne Marie ( Ursula Salo ) avaa oven ja syöksyy Noran kaulaan. Jälleennäkeminen hämmentää eikä Anne Marie tiedä, kuinka suhtautua. Salo piirtää laajasydämisen lämpimän ihmisen ja hetki tä...